Hämeenlinnalaisten ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tutkimus

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kotona asuvien 60–90-vuotiaiden hämeenlinnalaisten ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tasoa, toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia ja ikäihmisten näkökulmasta toimintakykyyn vaikuttavien palveluiden riittävyyttä. Työn tarkoituksena on kerätä tietoa hämeenlinnalaisten ikäihmisten fyysisestä toimintakyvystä, sekä siinä tapahtuneista muutoksista ja hyödyntää tätä tietoa nykyisten ja uusien liikuntapalveluiden kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena hyödyntäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kyselylomake luotiin Webrobol-kyselyohjelmalla. Kyselylomakkeen sisältö rakennettiin hyödyntämällä yleisesti standardoituja fyysisen toimintakyvyn mittaristoja ja aikaisempia ikäihmisten toimintakykyä mittaavia tutkimuksia. Hyödynnettyjä mittaristoja ja tutkimuksia ovat Katzin-indeksi, Lawtonin-indeksi, SBBP-testi, Bergin-testi, PROMIS 2.0 fyysisen toimintakyvyn kysymyspankkia, Finterveys 2011-tutkimus ja Finterveys 2017-tutkimus. Kyselylomake sisälsi 13 kysymystä, joiden avulla pyrittiin selvittämään muun muassa ikäihmisten liikkumiskykyä, päivittäisistä perustoiminnoista ja välineellisistä toiminnoista selviämistä, toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia, sekä terveydestä johtuvia liikkumisrajoituksia. Tutkimuksen kohteena toimi kaikki kotona asuvat 60–90-vuotiaat hämeenlinnalaiset ikäihmiset. Vastauksia kerättiin hämeenlinnalaisen vapaaehtoiskeskus Pysäkin toimitiloissa, sekä Hämeenlinnan senioriyhdistyksen järjestämällä päiväretkellä aikavälillä 28.9 - 1.12.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 70 ikäihmistä, tavoitteen ollessa 100. Vastausprosentiksi muodostui 70 %.Tutkimuksen tulokset ilmaisivat hämeenlinnalaisten ikäihmisten koetun fyysisen toimintakyvyn olevan valtakunnallisesti verrattuna hyvällä tasolla. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista ikäihmisistä suoriutui fyysistä toimintakykyä vaativista tehtävistä vaikeuksitta. Lähes puolet ikäihmisistä arvioivat, ettei heidän toimintakyvyssään ollut tapahtunut muutoksia viimeisen vuoden aikana. Huomattava osa kuitenkin arvioi oman toimintakykynsä laskeneen, eikä yksikään osallistuneista kokenut, että heidän toimintakykynsä olisi noussut. Fyysistä toimintakykyä tukeviin palveluihin ikäihmiset olivat pääpiirteittäin tyytyväisiä. Kehitystä toivottiin palveluiden kustannuksiin, sekä ryhmäliikunnan määrään ja saatavuuteen. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida tutkimuksen heikko vastausprosentti, tutkimukseen osallistuneiden heikko heterogeenisyys sekä kaupunkikohtaisen tutkimuksen tulosten vertailu valtakunnallisiin tutkimustuloksiin