Nuorten asiantuntijoiden käsityksiä ja kokemuksia luovuudesta ja organisaatioon identifioitumisesta

Maailma ja työelämä muuttuvat kovaa vauhtia, ja siksi myös organisaatioiden selviytyminen ja kasvu riippuu niiden kyvystä kehittyä ja uudistua. Tätä varten tarvitaan uusia ideoita, ja ideoita varten tarvitaan luovuutta. Näillä uusilla ideoilla mahdollistetaan uusien tuotteiden ja palveluiden lisäksi työn tekemisen tapojen kehittäminen toimivammaksi ja mielekkäämmäksi. Luovuus ja innovatiivisuus ovatkin selvitysten mukaan tulevaisuuden työelämän tärkeimpiä taitoja, kun loogisuutta ja rationaalisuutta tehtävät voidaan enenevissä määrin korvata tekoälyllä. Organisaatioon vahvemmin identifioituneet työntekijät käyttävät todennäköisemmin tietojaan ja panostaan organisaation toiminnan hyväksi, sillä he näkevät vahvemmin oman ja organisaation tulevaisuudet yhteen linkittäytyneinä. COVID-19 myötä monissa tehtävissä kokoaikaiseen etätyöhön siirryttiin yhdessä yössä, ja etätyöhön painottunut työskentely on nyt jatkunut muutaman vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa selvitetään mitkä asiat etätyössä nousevat nuorten asiantuntijoiden mukaan merkittävään rooliin organisaatioon identifioitumisen ja luovuuden kannalta. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin seitsemällä puolistrukturoidulla haastattelulla, ja ne analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Keskeisenä havaintona voidaan todeta, että etätyössä identifioitumisen kannalta merkittävimpään rooliin nousivat vähentynyt yhteistyö ja vuorovaikutus, joka on saattanut johtaa myös henkiseen etääntyneisyyteen ja näin vähentää myös identifioitumista. Lisäksi merkittävänä tekijänä oli etätyön mahdollistama vapaus, ja siitä viestivä luottamus, ja näiden koettiin arvoina viestivän oikeanlaisesta organisaatiokulttuurista, ja näin edistävän identifioitumista. Kolmanneksi tärkeäksi tekijäksi nousi työn merkityksellisyys, ja kokemus siitä, että on itse tärkeä osa yrityksen toimintaa, ja tämän kokemuksen koettiin paikoin heikentyneen etätyön vuoksi. Etätyössä luovuuden kannalta merkittävimpään rooliin nousi etätyön helpottama parempi oman ajankäytönhallinta ja työrauha, jotka mahdollistavat työskentelyn niin, että aikaa luovuudelle jää enemmän. Toinen luovuuden kannalta merkittävä teema oli vuorovaikutuksen ja yhteistyön laatu, jonka nähtiin etätyössä olevan heikompaa kuin kasvokkaisessa työskentelyssä, ja erityisesti vapaamuotoisten kohtaamisten puutteen koettiin rajoittavan luovuutta