Svenskstuderandes upplevelser av rampfeber under svensklektioner

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ruotsin pääaineopiskelijoilla kokemuksia esiintymisjännityksestä ruotsin luentojen puhetilanteissa, ja jos on, niin millaisia ja missä tilanteissa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa oli kolme eri teema-aluetta: esiintymisjännityksen kokemukset ruotsin luennoilla, jännityksen hallintakeinot sekä esiintymisjännityksen suhde käytettyyn kieleen (eritoten ruotsi) ja opiskeluajan kestoon. Haastattelut koostuivat noin 16 kysymyksestä, ja haastattelujen kesto vaihteli 25–45 minuuttiin. Haastatteluja oli yhteensä neljä, ja ne toteutettiin tammikuussa 2022 yksilöhaastatteluina opiskelijoilta, jotka opiskelevat ruotsia pääaineenaan vähintään kolmatta vuotta. Haastattelut toteutettiin suomeksi ja etäyhteydellä Zoom-palvelussa. Haastattelumateriaali nauhoitettiin haastateltavien luvalla, ja ennen laadullisen sisällönanalyysin toteuttamista se litteroitiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Kokevatko opiskelijat esiintymisjännitystä? Missä tilanteissa? 2. Millaisia jännityksen hallintakeinoja opiskelijat käyttävät? 3. Onko puhutulla kielellä tai opiskelun kestolla vaikutusta esiintymisjännitykseen? Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jokainen opiskelija kokee ja/tai on kokenut esiintymisjännitystä ruotsin luentojen erilaisissa puhetilanteissa. Eniten jännitystä koettiin opiskelujen alkuvaiheessa. Vähiten jännittäväksi, jos ollenkaan jännittäväksi, koettiin luennolla opettajan kysymyksiin vastaaminen, opettajalta kysyminen, rennot keskustelutehtävät kurssikavereiden kanssa tai omien mielipiteiden esittäminen. Kaikista jännittävämmäksi koettiin esitelmän pitäminen yksin ja seuraavaksi ryhmäesitelmän pitäminen. Tutkimuksesta kävi ilmi, että opiskelijat pyrkivät hallitsemaan jännitystään erityisesti ennen esitelmätilanteita valmistautumalla hyvin ja ajattelemalla kannustavasti ennen tilannetta. Opiskelijat kertoivat, että useimmiten esiintymisjännityksen hallintakeinoista on apua ja tukea. Kolme neljästä opiskelijasta koki, että ruotsin kielen käyttäminen vaikuttaa esiintymisjännitykseen sitä lisäävästi. Tutkimuksestani käy ilmi, miten yksilöllinen ja monisyinen ilmiö esiintymisjännitys on. Tulokset voivat parhaassa tapauksessa antaa vertaistukea opiskelijoille ja näyttää heille, etteivät ole yksin asian äärellä. Tuloksiani voi pitää samansuuntaisina aiemman tutkimuksen kanssa siinä mielessä, että esiintymisjännitys on monille tuttua ja tuntemukset voivat olla samantyyppisiä ihmisten välillä vaikka jännitystä aiheuttava tilanne olisikin eri. Tulokseni tarjoavat kuitenkin uudenlaisen kontekstin tutkimukseen ja tuovat esille esimerkiksi vieraan kielen mahdollista vaikutusta sekä yksilöiden kokemuksia ilmiöön liittyen