COVID-19-pandemian näkyminen valtionhallinnon organisaatioiden tilinpäätösraportoinnissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia COVID-19-pandemian näkymistä valtionhallinnon organisaatioiden tilinpäätösraportoinnissa. Tutkimus toteutettiin vertaamalla kirjanpitoyksiköiden menojen muutoksia pandemiavuosina niitä edeltäneeseen vuoteen sekä analysoimalla tilinpäätösten sanallisia kuvauksia poikkeusvuosista. Tutkimuksen aineisto koostui vuosien 2018–2021 tilinpäätöstiedoista, jotka kerättiin Valtiokonttorin ylläpitämästä Tutkihallintoa.fi-verkkopalvelusta sekä kirjanpitoyksiköiden omista tilinpäätöksistä. Aineiston pääanalyysimenetelmänä oli tilastollinen analyysi, jota täydennettiin sisällönanalyysillä. Tutkimus osoitti, että pandemia näkyi organisaatioiden raportoinnissa monin tavoin. Pandemiavuosia kuvattiin poikkeuksellisiksi. Organisaatioissa keskitettiin resursseja pandemian hoitamiseen ja torjuntaan, ja raportoinnissa kerrottiin koronan aiheuttaneen merkittävän määrän lisätyötä. Tästä huolimatta myös perustoimintaa pystyttiin laajasti toteuttamaan. Pandemia-ajan raportoinnissa kerrottiin myös toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyneen ja varautumis- ja valmiussuunnittelun tehostuneen. Ensimmäisen pandemiavuoden menojen muutos poikkesi tilastollisesti merkitsevästi sekä pandemiaa edeltäneestä vuodesta että toisesta pandemiavuodesta. Ensimmäisenä pandemiavuonna 54 prosentissa tutkituista kirjanpitoyksiköistä menot laskivat. Menojen muutosta selitti eniten muutos henkilöstömenoissa ja palveluiden ostoissa. Eräät koronapandemian torjuntaan ja hoitamiseen liittyvät määrärahat ja menot oli raportoinneissa esitetty erillään, mutta varsinaista yhteenvetoa pandemiaan liittyvistä kustannuksista ei useimmissa tarkastelluista tilinpäätöksistä ollut. Pandemia-ajan tuloksellisuuden ja menojen muutoksen arviointia voi vaikeuttaa poikkeusajan ja vertailuvuosien tietojen vertailukelpoisuuteen liittyvät haasteet