Suomalaisten miesjääkiekkoilijoiden harjoittelutaustan yhteys aikuisiän urheilumenestykseen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten miesjääkiekkoilijoiden harjoittelutaustan yhteyttä aikuisiän menestykseen. Tutkimusta ammattiurheilijoiden harjoittelutaustan yhteydestä myöhempään menestykseen on saatavilla jonkin verran, mutta tulokset näyttäisivät vaihtelevan hieman eri urheilulajien välillä. Suomalaisesta jääkiekosta vastaavaa tutkimusta ei ole saatavilla. Tutkimuksesta saatua tietoa voivat hyödyntää huippu-urheilun parissa työskentelevät kansalliset tahot. Tutkimuksen kohdejoukko koostuu suomalaisista miesjääkiekkoilijoista. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä 101 pelaajaa. Tutkimuksen jääkiekkoilijoista 81 on pelannut Mestiksessä, 78 AHL:ssa ja/tai Euroopan pääsarjoissa ja 24 NHL:ssa ja/tai KHL:ssa. A-maajoukkuepelaajia vastanneissa oli 38. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2021. Aineisto analysoitiin SPSS¬¬¬-tilasto-ohjelman avulla. Analyyseistä on selvitetty keskiarvot ja -hajonnat sekä analyysimenetelminä on käytetty Mann-Whitney U -testiä ja Kruskal-Wallisin 1-suuntaista ANOVA-testiä. Tulokset osoittivat, että AHL:ssa ja/tai Euroopan pääsarjoissa pelanneet osallistuivat U17-maajoukkuetoimintaan Mestis-pelaajia useammin. Sama oli havaittavissa myös U18- ja U20-maajoukkuetoimintaan osallistumisessa, mutta myös NHL:ssa ja/tai KHL:ssa pelanneet erosivat Mestis-pelaajista tämän suhteen. Myös aikuisten maajoukkueessa pelanneet erosivat ei-maajoukkuepelaajista U18- ja U20-maajoukkuetoimintaan osallistumisen suhteen. Palkkaryhmiä vertailtaessa alemman keskitason sekä ylimmän tason pelaajat osallistuivat useammin U18-maajoukkuetoimintaan verrattuna alimman tason pelaajiin. U20-maajoukkuetoimintaan osallistumisessa alemman keskitason palkkaryhmän pelaajat erosivat alimman tason pelaajista. 11–14-vuotiaiden ikäluokassa eri mittareiden mukaan menestyneemmät pelaajat erosivat vähemmän menestyneistä suuremman muiden lajien määrän suhteen. NHL:ssa ja/tai KHL:ssa pelanneet erosivat AHL:ssa ja/tai Euroopan pääsarjoissa pelanneista muiden lajien viikoittaisen harjoittelumäärän suhteen 19–21-vuotiaina. Menestyneemmät suomalaiset miesjääkiekkoilijat näyttäisivät tutkimuksemme tulosten perusteella eroavan heikommin menestyneistä jääkiekkoilijoista ikäkausimaajoukkueisiin osallistumisen sekä suuremman lajien määrän suhteen varhaisnuoruudessa.Aim of this study is to find out if there is an association between training and sporting success on current and former finnish ice hockey players. Amount of research on training backgrounds association on sporting success is moderate, but there seems to be some difference in results of different sports. There is no available studies made on finnish ice hockey. Results of this research may be used as new information for national level ice hockey operators. Sample of our research consists from finnish semi-professional and professional ice hockey players. In total 101 players took part on our research, which of 81 have played in Mestis, 78 in AHL and/or in European top leagues and 24 in NHL and/or in KHL. Also 38 of them had played in finnish men’s national team. Research data is collected with web survey in spring 2021 and was analyzed with SPSS statistics program. Averages and standard deviations were reported. Mann-Whitney U and Kruskal-Wallis One Way ANOVA were used on analyzing methods. Results showed that players who had played in in AHL or/and in European top leagues were more likely to take part in U17 national team than players who had played only in Mestis-league. Same effect was noticed in taking part on U18 and U20 national teams, but also players who had played in NHL or/and KHL were more likely to take part in those national teams than players who had played only in Mestis-league. Also, players who had played in Finnish men’s national team were more likely to have played in U18 national team than players who had not played for finnish men’s national team. When players were compared by their salary groups, top group and lower middle group players were more likely to have played in U18 national team than lowest group players. Lower middle group players took part in U20 national team more likely than lowest group players. In age group between 11 and 14 the more successful players by different measures were more likely to have more hobbies than more unsuccessful players. Players who had played in NHL or/and in KHL were more likely to spend more weekly hours on other sport practices between ages 19 and 21 than those who had played in AHL or/and in European top leagues. Results of our study shows that more successful finnish male ice hockey players seems to differ from less successful players by junior national team participation and greater total sport hobbies in early adolescence