Eläkkeelle siirtyneiden taidetoimijuus

Tarkastelemme artikkelissamme suomalaisten eläkkeensaajien taide- ja kulttuuriosallistumista ja osallisuutta hyvinvoinnin ja osallisuuden viitekehyksessä. Tutkimme, millaisena eläkeläisten taidetoimijuus näyttäytyy vanhuuseläkesiirtymässä sekä miten taidetoimijuuden aktiivisuus tai passiivisuus suhteutuu nykyisiin käsityksiin vanhuuden ikäkauteen kuuluvasta merkityksellisestä toiminnasta. Aineistona on eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakkaille toteutettu kysely (N=510), jossa selvitettiin vastaajien taide- ja kulttuuriosallistumisen tapoja sekä arvioita omasta hyvinvoinnistaan. Kyselyyn vastanneet jakautuivat neljään taidetoimijuusprofiiliin. Sosioekonomisilla tekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä taidetoimijuuden asteeseen. Sen sijaan vastauksissa korostui kokemus taiteiden ja kulttuurin merkityksestä omalle hyvinvoinnille taide- ja kulttuuriosallistumista selittävänä tekijänä. Hyödynnämme artikkelissamme myös kyselyä syventäviä, taiteisiin ja kulttuuriin passiivisesti suhtautuneiden vastaajien haastatteluja. Havaintojemme perusteella ehdotamme ja perustelemme toimenpiteitä taidetoimijuuden vahvistamiseksi työelämästä eläkkeelle siirtymisen vaiheessa. Art agency in retirement transition This article examines participation in the arts and culture among Finnish pensioners in the framework of wellbeing. We study the emergence of art agency in the retirement transition and how it relates to current conceptions of the roles and meaningful participation of the ageing population. The data consists of a survey for the clients of the pension insurance company Ilmarinen (N = 510), which investigated the ways of participation in the arts and culture and the respondents’ assessment of their own well-being. In our analysis, respondents are divided into four art agency profiles. Socioeconomic factors had no statistically significant association with the degree of art agency. Instead, the experienced significance of the arts and culture for one's own well-being was highlighted in the responses as an explanatory factor for participation in the arts and culture. Based on our findings, we propose and justify measures to strengthen art agency in the retirement transition