Suomen poronhoitoalueen talvilaitumet ja laidunnuspaine - Vuosina 2009- 2012 mitatusta laidunnäytteestä lasketut arviot teemakartakkeina

Taitto: Anne Siika/MetlaPorojen talvilaitumien määrää ja laatua on seurattu Suomessa valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä 1970-luvulta lähtien.Porot laiduntavat sydäntalvella pääasiassa kankailla, joten suot onjätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Laidunarviointi on nyt tehtyviidesti poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa ja kolmesti pohjoisosassa eli Ylä-Lapissa. Uusimman arvioinnin laidunnäytekerättiin valtakunnan metsien 11. inventoinnin maastokoealoilta pääosin vuosina 2009 2012 koko poronhoitoalueelta. Uudet tulokset on julkaistu vuonna 2014 Metlan työraportteja -sarjassa kahdessa raportissa (numerot 282 ja 304). Tulokset on esitetty pääosin taulukoina, joista löytyy eksaktit numeeriset estimaatit kaikille laiduntunnuksille eri tulosalueissa. Tulosaluetasot ovat paliskunta (vain Ylä-Lappi), merkkipiiri ja suuralue. Laiduntunnusten alueellisen vaihtelun visualisoimiseksi tässä työraportissa esitetään uusimman laidunarvioinnin päätulokset teemakarttoina. Ne on laadittu siten, että eksaktit numeeriset arviot tulosalueissa on korvattu arvoväliluokilla ja luokille on annettu eri värit (ns. koropleettikartta). Laiduntunnukset eli teemat voidaan jakaa kolmeen ryhmään informaation laadun perusteella. Talvilaidunpotentiaali -ryhmässä ovat kankaiden osuus laidunalasta, pääala kankailla, metsämaan osuus kankaista ja potentiaalisten jäkälämaiden osuus kankaista. Poronhoitoalueen pohjoisosasta ei ole voitu arvioida viimeksi mainittua tunnusta. Porojen ravintokasvien esiintyminen -ryhmän teemat ovat vesakon latvuston keskipeittävyys, varvikon keskikehysmitta, metsälauhan keskibiomassa, maajäkälien keskibiomassa, lupppolaitumien osuus ja luppoisuusindeksi. Laidunnuspaine -ryhmän teemat ovat eloporotase ja porojen ulostekasojen esiintymisrunsautta kankailla kuvaavat talvikasojen keskitiheys, kesäkasojen keskitiheys ja kokonaiskasatiheys (= talvi- ja kesäkasat yhteensä). Talvilaidunpotentiaalin yhteydessä mainittu pääala kankailla (kangasta keskimäärin eloporoa kohti) on eräs porotiheyden mittari, joten myös se kuvaa osaltaan laidunnuspainetta. Raportissa esitetään merkkipiiritason teemakartat koko poronhoitoalueelta ja paliskuntatason teemakartat Ylä-Lapista. Tulosalueiden lukumäärä on 14 merkkipiiritasolla ja 10 paliskuntatasolla. Samaa teemaa koskevat merkkipiiritason ja paliskuntatason kartat esitetään aina samassa kuvassa. Potentiaalisten jäkälämaiden osuuden vaihtelusta esitetään kuitenkin vain poronhoitoalueen etelä- keskiosia koskeva merkkipiiritason kartta (11 merkkipiiriä)