Nurmialueiden potentiaalinen biomassa bioenergian tuotantoon Euroopassa

Hoidetuilla viljelemättömillä pelloilla ja viherkesannoilla muodostuu Suomessa vuosittain mittava määrä biomassaa, joka voitaisiin käyttää syötteenä biokaasun tuottamiseen. Satovaihtelu ao. lohkoilla on suurta (1330 – 10300 kg ka/ha). On siis sellaisiakin HVP-lohkoja, joilla on suuri sato hyödynnettäväksi. Rehunurmien satovaihtelun vuoksi on oletettavaa, että ajoittain muodostuu ”ylijäämä” säilörehua, joka sopisi biokaasun syötteeksi. Viherlannoitusnurmien biomassasta olisi satoa hyödynnettävissä bioenergian raaka-aineeksi. Viljan aluskasveilla voitaisiin järjestää syötteen tuotantoa suurilla pinta- aloilla, mutta hehtaarisato olisi pieni. Nurmibiomassoja on Suomessa eri lähteistä käytettävissä bioenergian tuotantotilanteita varten, jos niiden käyttäminen on taloudellisesti järkevää. Myös sadon tuotanto- ja korjuuketjut ovat olemassa. Kuinka paljon bioenergiaa nurmialalta olisi tuotettavissa, riippuu nurmenviljelyn intensiivisyydestä ja kuinka suurelta osalta nurmilohkoja biomassa korjattaisiin energiantuotantoon. Tämän tarkastelun arvio esitetyillä olettamuksilla olisi n. 4,7 TWh vuodessa.20152. korj. p