Mielikuvia, mielipiteitä ja politiikkaa : maaseutubarometri 2011

Sitran Maamerkit-ohjelman valmistelun tueksi laadittiin syksyllä 2009 suomalaisten muuttuvaa maaseutusuhdetta kuvaava barometri. Vuonna 2010 barometria kehitettiin edelleen yhdessä sidosryhmien kanssa, ja se toteutettiin uudistetussa muodossa alkuvuodesta 2011. Barometrin tarkoituksena on antaa ajantasainen, päivittyvä kuva suhtautumisesta maaseutuun ja käsityksistä sen muutoksesta ja mahdollisuuksista, sekä vahvistaa poliittisen päätöksenteon ja maaseudun kehittämistyön tietopohjaa. Tämän raportin tulkinnoista vastaa MTT Taloustutkimuksen johtama tutkijatiimi. Aineisto on vapaasti käytettävissä Yhteiskuntatieteellisessä tietoarkistossa. Barometri toteutettiin viidessä osassa. Ensimmäiseksi kerättiin suomalaisia yleensä edustava aineisto Internet-kyselyllä Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 9.2.–14.2.2011. Kohderyhmänä olivat 15 vuotta täyttäneet suomalaiset, ja kyselyyn kerättiin 1620 vastausta. Sen jälkeen toteutettiin neljän erityisryhmän (päättäjät, yritykset, media ja maaseutuasiantuntijat) Internet-kyselyt. Tämän raportin tavoitteena on esitellä maaseutubarometri ja kuvailla joitakin sen keskeisiä tuloksia. Tarkoituksena on paitsi kertoa barometrin tuloksista, myös avata barometriaineistoa ja sen käyttömahdollisuuksia. Raportissa ei listata kaikkia barometrin tuloksia, sillä aineisto on sekä laaja että syvyydeltään monivivahteinen. Tarkoituksena on muutamin fokusoiduin analyysien valaista barometrin arkkitehtuuria. Maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue on hallitseva mielikuva maaseudusta suomalaisten keskuudessa, pelkkä luonnonmaisema tai syrjäinen haja-asutus sekä kaupunkien läheisyys eivät ole kaikkien, vaikka monien, jakamia mielikuvia. Kuva maaseudusta idyllinä, jossa vietetään aitouden, vapauden ja yhteisöllisyyden sävyttämää hyvää elämää on useampien jakama kuin kuva maaseudusta modernina, vaihtelua ja kulttuuria tarjoavana voimavarana. Vähiten kannatusta saa kielteinen kuva maaseudusta syrjäytymisen leimaamana kansantalouden rasitteena. Itsensä kokeminen sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi on yleistynyt. Neljällä kymmenestä on tällainen kaksoisidentiteetti. Maaseutu–kaupunki-ulottuvuudella rakentuva identiteetti ei ole suoraan sidoksissa vastaajan asuinpaikkaan vaikka tilastollinen yhteys löytyykin. Kaksoisidentiteetin omaavia on molemmissa, mutta se painottuu voimakkaammin kaupungissa asuvien joukkoon. Identiteetti liittyy myös maaseudun arvottamiseen: pelkän maalaisidentiteetin omaavien mielikuva maaseudusta on myönteisempi kuin pelkän kaupunkilaisidentiteetin omaavilla. Verrattuna vuoden 2009 barometriin, vuoden 2011 kyselyssä maaseudun merkityksen odotettiin tulevaisuudessa lisääntyvän enemmän, ja maaseudun autioitumista pidettiin epätodennäköisempänä. Maaseudulta odotetaan tulevaisuudessa luomu- ja lähiruokaa, saavutettavuutta ja mahdollisuutta luonnon kohtaamiseen. Kaikissa vastaajaryhmissä pelätään maatalouden tehostuvan ei-toivotulla tavalla. Suuri yksimielisyys politiikan linjauksissa ja politiikkatoimissa vallitsee siitä, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei ole Suomessa toivottavaa. Yksimielisyyttä on myös siitä, että palvelujen ei haluta eriarvoistuvan, mutta niiden toteutustapojen uudistamista kiirehditään. Luonnonvaratalouteen ja vihreään talouteen herääminen näkyy, muttei vielä laajasti. Vihreitä ratkaisuja odotetaan, mutta niiden yhteyttä maaseudun elinkeinotoimintaan ja yritystoiminnan edistämiseen ei nähdä. Barometrin tulosten valossa maaseudulla nähdään liiketoiminnan mahdollisuuksia ja se nähdään yleisesti myös hyvänä toimintaympäristönä innovatiiviselle yrittäjyydelle. Ongelmakohdaksi osoittautui maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus. Yrittäjyyden edistämiskeinoista on melkoisia näkemyseroja asiantuntijoiden, päättäjien ja yrittäjien välillä. Barometrin kehitystyössä on panostettava systemaattisuuteen: johdonmukaisiin, yksiselitteisiin ja ristiriidattomiin kriteereihin. Valintavaihtoehtojen yhteismitallisuuteen olisi edelleen kiinnitettävä huomiota, jotta vastausten ryhmittely olisi mielekkäällä tavalla ja ylipäätään loogisesti mahdollista. Metodisesti barometri hyötyisi skaalojen yksinkertaistamisesta, jotta eri kysymysten kautta kertyvät aineisto-osat olisivat mahdollisimman yhteensopivia.This report presents the structure and selected main results of 2011 rural barometer in Finland. The barometer was launched 2009 by the Landmarks Programme of the Finnish Innovation Fund Sitra. In 2010–2011 a team of researchers, led by MTT Economic Research, elaborated the barometer for the needs of Sitra and other societal stakeholders. The intention was to provide the society at large with an up-to-date picture on Finns’ attitudes towards rural areas, and on their ideas about the potential and future of the countryside. In addition, the barometer seeks to strengthen the knowledge base of political decision making and rural development in particular. The barometer survey was run by Taloustutkimus Oy in the internet in February 2011. The main focus group consisted of Finns 15 years or older, and 1620 replies were collected. In addition, four special groups (decision-makers, enterprises, media and rural experts) were included in the internet survey. The research team analyzed the results, and all interpretations in this report are made by them. The barometer data is available in the Finnish Social Science Data Archive (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto). Besides introducing some of the main results, this report aims also at demonstrating the data and ways of approaching it. The report is not an exhaustive list of all barometer results – the idea is rather to valorize the barometer architecture with a few focused analyses. Most Finns share the image of rural areas as regions dominated with farm houses, villages and cultivated landscape. Fewer – although numerous – Finns include nature landscape or remote sparsely populated areas, or the areas nearby towns in their image of countryside. It is still today more common to connect rural areas with an idyll tinted with genuineness, freedom and community, than seeing rural areas as a modern asset that offers variety, change and culture. It was least common to perceive rural areas marginalized and as a burden to the national economy. Four out of ten Finns have a double identity: they feel that they are both rural and urban at the same time. In addition, the share of Finns with double identity is growing. People with double identity can be found both in rural and urban areas, but it is more common among urban dwellers. Moreover, identity is connected to valuing: those who identify themselves as rural, value rural areas more positively than those with an urban identity. Compared to the results of 2009 rural barometer, in 2011 Finns saw the future of rural areas in a more positive light. They did not expect rural areas to depopulate, on the contrary, they foresaw the importance of the countryside to grow. People expect that rural areas could offer them in the future organic, local food, the opportunity to nature experiences, and accessibility. In all groups people fear that agriculture will become more efficient in an unwanted way. As to political choices, there was general agreement that people do not want denser building and community structure – neither in towns, nor in rural areas. According to the barometer, Finns are not in favor of unequal service provision in different areas. However, people asked for immediate action in renewing the ways of providing services. There were lots of expectations as to the green economy in rural areas, but only few saw its connections to rural economy and promoting rural entrepreneurship. In the light of the barometer, rural areas have business opportunities and are a functioning environment for innovative entrepreneurship. Most problematic seemed to be the interaction between rural and urban areas. Experts, political decision-makers and entrepreneurs had also diverse ideas as to enterprise promotion policy