Laajentaneiden sikatilojen talouden kehitys vuosina 1997-2000

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sikatilojen suuren kasvun vaikutuksia tilojen talouteen vuosina 1997 2000. Lisäksi selvitettiin sikatilojen maksuvalmiuden kehitystä ja etsittiin tekijöitä, jotka selittivät parhaiten tilojen maksuvalmiuden muutosta. Tutkimusaineistona oli eniten rahoitustukea sikalainvestointiin saaneet koko Suomen sika-tilat, jotka olivat laajentaneet tuotantoaan. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa oli mukana 137 sikatilaa, joista 61 harjoitti yhdistelmätuotantoa, 41 porsastuotantoa ja 35 pelkästään lihan-tuotantoa. Tutkimuksen sikatilat jaettiin tuotantolinjoittain kolmeen ryhmään, eli yhdistelmä-, porsas-ja lihasikatiloihin. Tutkimustilat olivat saaneet investointitukipäätöksen vuonna 1997 tai a-kaisemmin ja tutkimusaineisto sisälsi tiedot näiltä tiloilta vuosilta 1997 2000. Tutkimustilat olivat tehneet kustannusarvioltaan keskimäärin noin 200 000 euron sikalainvestoinnin. Tutkimustilojen eläinmäärät ja viljelyksessä olleet peltoalat kasvoivat koko tarkasteluajan. Porsastuotantotilojen emakkomäärä yli kaksinkertaistui, yhdistelmätuotantotilojen emakko-ja lihasikamäärät lähes kaksinkertaistuivat ja lihasikatiloilla lihasikojen määrät nousivat vi-denneksen vuodesta 1997 vuoteen 2000. Tutkimusajanjakson alussa lihasikatilat kannattivat selvästi parhaiten ja porsastuotantotilat heikoiten. Tuotantolinjojen väliset kannattavuuserot tasoittuivat tutkimusajanjaksolla. Tutkimusajanjaksolla oli paikoitellen jopa kaksi katovuotta peräkkäin, vuodet 1998 ja 1999. Ne osaltaan vaikuttivat tutkimustilojen talouden kehitykseen. Toinen tulos- ja kannattavuuskehitykseen vaikuttanut ulkoinen tekijä oli porsaan- ja sianlihan tuottajahinnan voimakas vaihtelu. Lihasikatilojen kannattavuus vaihteli eniten ja yhdistelmätuotantotilojen vähiten. Tutkimustilojen kannattavuuskerroin oli keskimäärin ajanjaksolla 1,40 (mediaani). Neljännestarkastelussa, jossa tutkimustilat jaettiin neljänneksiin vuoden 1997 kannattavuuskertoimen mukaan, havaittiin kannattavuusneljännesten välisten kannattavuuserojen pienentyneen. Parhaat kuitenkin säilyttivät asemansa parhaimpien joukossa.Tilakohtaista maksuvalmiuden muutosta selitettiin regressioanalyysin avulla. Eniten maksuvalmiuden muutosta selitti lainojen takaisinmaksuaika vuonna 1997. Myös myönnetty avu-tus, vuokrapellon määrä, liikevaihdon muutos, kokonaisvelat, eläinmäärä ja kannattavuuskerroin selittivät maksuvalmiuden muutosta. Tilojen maksuvalmius heikkeni aluksi investoinnin jälkeen ja kääntyi sitten nousuun saavuttaen vuoden 1997 tason vuoteen 2000 mennessä. Poikkeuksen muodostivat porsastuotantotilat, joiden lainojen takaisinmaksuaika lyheni koko tutkimuskauden ajan. Sekä porsaan että sianlihan tuottajahinnan vaihtelu aiheutti voimakkaita vaihteluita sikatilojen tulovirroissa. Tällöin eräillä tiloilla yksin maatalouden tulorahoituksella ei oltaisi selviydytty voimakkaan kasvun aiheuttamista menoista. Keskimääräisesti tutkimuksen sikatilat olivat vakavaraisia koko tutkimuskauden ajan tekemistään suurista investoinneista huolimatta.The study examines the impacts of the rapid increase of pig farms on their economic situation in 1997 2000. The data consist of the monitoring data on financial aid, including the Finnish farms which received the highest amounts of aid for their investments. The data was supplemented by farm data from the IACS register of the Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry. The average cost estimate of the investments into pig production on the farms included in the study was 200,000 euros. On the farms concerned the number of animals and cultivated area grew all through the study period. In the first years the profitability was clearly the highest on fattening pig farms and the weakest in piglet production, but the differences between the sectors decreased towards the end of the period. The profitability was clearly weaker in 1998 and 1999, when there were serious crop damages in Finland. The development of liquidity and solvency followed the development of profitability.Variations in the producer prices for piglets and pigmeat as well as the crops damages in 1998 and 1999 caused strong variations in the income flows of pig farms. On the average, however, the solvency of pig farms stayed good despite the high investments. The investment aids improved the ability of the pig farms to manage the expenses caused by the investments considerably.vokwww.mtt.fi/mttl Jakelu ja myyntiEconomic development of pig farms which expanded their production in 1997-200