Impacts of environmental protection on agricultural trade and competitiveness

Maailman kauppajärjestön (WTO) seuraava neuvottelukierros kaupan esteiden poistamiseksi alkanee jo vuonna 1999. Tulevalla kauppaneuvottelukierroksella maatalouskauppaan kohdistuu jälleen laajoja vapauttamispaineita samalla kun kaupan ja ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita tullaan korostamaan. Jotta kansainvälisen kaupan vapautumisen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin voidaan varautua ennalta maatalous- ja ympäristö-poliittisessa päätöksenteossa, tarvitaan jo tässä vaiheessa kvantitatiivista tutkimustietoa kaupan vapautumisen vaikutuksista ympäristöön. Nyt julkaistava, kolme erillistä artikkelia sisältävä tutkimus toimii keskustelun avauksena kansainvälisen kaupan ja ympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista Suomen maataloussektorilla. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa kehitetyn sektorimallin antamien tulosten pohjalta voidaan todeta, että alhaisemmasta tuotannon intensiteetistä johtuen ravinneylijäämät ovat EU:n komission esitykseen pohjautuvassa Agenda 2000 -skenaariossa keskimäärin pienemmät kuin perus-skenaariossa eli nykyisen maatalouspolitiikan jatkamista mukailevassa skenaariossa vuonna 2005. Agenda 2000 ja kauppareformi eli tuotannosta irrotettu tuki johtavat alhaisempiin ravinneylijäämiin typen osalta kuin perusskenaario vuonna 2011. Toisaalta fosforiylijäämät ovat useilla maataloustukialueilla pienimmät perusskenaariossa vuonna 2011. Julkaisun kolmannessa artikkelissa "Impacts of environmental protection on agricultural trade and competitiveness" Leena Alanen ja Jussi Lankoski käsittelevät kauppa ja ympäristö -keskustelun toista pääkysymystä: ympäristönsuojelun vaikutuksia kansainväliseen kauppaan. Artikkelin tarkoituksena on esitellä kysymyskokonaisuutta yleisesti sekä analysoida siihen vaikuttavia yksityiskohtaisia tekijöitä. Artikkelissa tarkastellaan ympäristöpolitiikan vaikutuksia maatalous-tuotteiden markkinoillepääsyyn, kauppavirtoihin ja kilpailukykyyn. Toistaiseksi ympäristö-säädösten vaikutukset maatalouden kauppavirtoihin ja tuottajien kilpailukykyyn ovat jääneet vähäisiksi, koska säädösten toimeenpanoon on liittynyt kustannusnousujen tai tulonmenetysten korvaaminen tukien kautta. Ympäristönsuojelun vaikutusta kilpailukykyyn tarkastellaan artikkelissa käyttäen esimerkkinä suomalaista luomutuotantoa. Tämän tarkastelun tavoitteena on tuoda esiin tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa ympäristönsuojelun ja kilpailukyvyn välisiin yhteyksiin, ja joiden systemaattinen läpikäynti voi edesauttaa ko. yhteyden ymmärtämistä. Artikkelissa esitetään useita vaikuttavia tekijöitä, joista osa voi muodostua uhaksi ja osa mahdollisuudeksi luomutuotannon kilpailukyvylle.The paper examines the impacts that environmental protection can have on agricultural trade and on the competitiveness of agricultural producers. The objective is to contribute to understanding the general issues at stake, and to identify and systematically review factors that may influence the link between environmental protection and competitiveness. So far the impacts of environmental regulations on agricultural trade flows and competitiveness have been modest due to the subsidy-based approaches implemented. Several influencing factors are reviewed through discussing the case of organic farming in Finland; some of these factors may provide competitive opportunities and others constitute competitive threats.vokMTT Taloustutkimu