Agricultural policy reforms and environmental quality in Finland: a sector model application

Maailman kauppajärjestön (WTO) seuraava neuvottelukierros kaupan esteiden poistamiseksi alkanee jo vuonna 1999. Tulevalla kauppaneuvottelukierroksella maatalouskauppaan kohdistuu jälleen laajoja vapauttamispaineita samalla kun kaupan ja ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita tullaan korostamaan. Jotta kansainvälisen kaupan vapautumisen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin voidaan varautua ennalta maatalous- ja ympäristö-poliittisessa päätöksenteossa, tarvitaan jo tässä vaiheessa kvantitatiivista tutkimustietoa kaupan vapautumisen vaikutuksista ympäristöön. Nyt julkaistava, kolme erillistä artikkelia sisältävä tutkimus toimii keskustelun avauksena kansainvälisen kaupan ja ympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista Suomen maataloussektorilla. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa kehitetyn sektorimallin antamien tulosten pohjalta voidaan todeta, että alhaisemmasta tuotannon intensiteetistä johtuen ravinneylijäämät ovat EU:n komission esitykseen pohjautuvassa Agenda 2000 -skenaariossa keskimäärin pienemmät kuin perus-skenaariossa eli nykyisen maatalouspolitiikan jatkamista mukailevassa skenaariossa vuonna 2005. Agenda 2000 ja kauppareformi eli tuotannosta irrotettu tuki johtavat alhaisempiin ravinneylijäämiin typen osalta kuin perusskenaario vuonna 2011. Toisaalta fosforiylijäämät ovat useilla maataloustukialueilla pienimmät perusskenaariossa vuonna 2011. Julkaisun toisessa artikkelissa "Agricultural policy reforms and environmental quality in Finland: a sector model application" tutkijat Jussi Lankoski ja Heikki Lehtonen analysoivat Agenda 2000:n sekä kauppareformien (tuen irrottaminen tuotannosta) vaikutuksia ympäristöön Suomessa. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa kehitettyä maatalouden sektorimallia hyödynnetään simuloitaessa politiikkareformien vaikutuksia maataloustuotannon alueittaiseen sijoittumiseen, pellonkäyttöön, panoskäyttöön ja näiden kautta ympäristöön Suomessa. Vertailupohjana eri politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia arvioitaessa toimii perusskenaario, eräänlainen perusarvio maatalouden kehitysurasta. Sektorimalliin liitettiin ympäristöindikaattoreina alueittaiset ravinnetaselaskelmat sekä eläintiheydet hehtaaria kohti. Lähtökohtana tutkimuksessa on, että Agenda 2000 edustaa EU:n vastaantuloa seuraavalla kauppaneuvottelukierroksella. Toisin sanoen kansainvälisen kaupan vapauttamispaineet johtavat EU:ssa politiikkamuutokseen, joka heijastuu tuotantotapojen muutosten kautta ympäristöön. Agenda 2000 -esityksen mukaisen skenaarion lisäksi analysoitiin tuotannosta irrotetun tuen (kauppareformien) vaikutuksia ympäristöön. Perusvuoteen 1996 verrattuna typen ravinneylijäämät ovat pienemmät sekä perusskenaariossa että Agenda 2000 -skenaariossa vuonna 2005. Fosforiylijäämä kuitenkin kasvaa monilla alueilla johtuen kasvintuotannossa olevan peltoalan vähenemisestä samalla kun kotieläintuotanto pysyy samalla tasolla tai vähenee hieman. Agenda 2000 johtaa alhaisempiin typpiylijäämiin kaikilla alueilla verrattuna perusskenaarioon kun taas fosforiylijäämät ovat Agenda 2000 -skenaariossa suuremmat Etelä-Suomessa. Alhaisemmasta tuotannon intensiteetistä (lannoitustasojen lasku) johtuen ravinneylijäämät ovat Agenda 2000 -skenaariossa keskimäärin pienemmät kuin perusskenaariossa vuonna 2005. Agenda 2000 ja kauppareformi johtavat alhaisempiin ravinneylijäämiin typen osalta kuin perusskenaario vuonna 2011. Toisaalta fosforiylijäämät ovat pienimmät perusskenaariossa vuonna 2011. Kauppareformi johtaa A- ja B-tukialueilla suurempiin ravinneylijäämiin ja eläintiheyksiin kuin Agenda 2000 ja perusskenaario. Optimoiva sektorimalli kohdentaa kotieläintuotannon Etelä-Suomeen, missä maatalouden kilpailukyky on parempi kuin muilla alueilla Suomessa. Lisäksi kauppareformiskenaariossa rehuviljan tuonti kasvaa nopeasti, mikä johtaa viljelyalan vähenemiseen kaikilla alueilla. Näistä tekijöistä johtuen ravinneylijäämät A- ja B-tukialueilla ovat suuremmat kauppareformiskenaariossa kuin perusskenaariossa tai Agenda 2000 -skenaariossa.The potential impacts of the Agenda 2000 and further liberalised agricultural trade on the environmental quality in Finland are examined in this paper. An agricultural sector model is used to simulate the changes in production allocation, land use, and input use and, through these, the impacts on environmental quality resulting from the given policy changes. Environmental indicators such as regional nutrient balances and stocking densities are incorporated into the sector model. On average, the nutrient surpluses are lower in the Agenda 2000 scenario than the base scenario due to reduced production intensity in 2005. The Agenda 2000 and the decoupling scenarios result in lower nitrogen and higher phosphorus surpluses than the reference scenario in 2011. The decoupling scenario results in a higher level of nitrogen and phosphorus surpluses and higher stocking densities in the southern part of Finland (areas A and B) than Agenda 2000 and the base scenario. The sector model allocates the livestock production into Southern Finland, where the cost competitiveness of production is higher than in other areas in Finland. Import of feed grains increases rapidly in the decoupling scenario, which decreases the cultivated area (even in Southern Finland). Consequently, nitrogen surpluses are greater in the decoupling scenario than in the Agenda 2000 or base scenario in 2011.vokMTT Taloustutkimu