Vehnän, ohran ja kauran hinta laski Suomessa noin 60 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen 1995 Euroopan unioniin liittymisen myötä. Myös lannoitteiden hinta laski, mutta huomattavasti vähemmän. Tämä suhteellisten hintojen muutos merkitsi sitä, että taloudellisesti optimaalinen lannoitteiden käyttömäärä pieneni. Lannoitteiden taloudellisesti optimaalisen käytön määrittäminen edellyttää fyysisten tuotantofunktioiden tuntemista. Tutkimuksessa estimoitiin kolme fyysistä tuotantofunktiota: toisen asteen polynomi-, LRP- ja eksponenttifunktio. Tutkimusaineistona käytettiin 21 vuoden kenttäkokeita, joissa oli tutkittu mineraalilannoitteiden vaikutusta viljanviljelyyn. Kokeissa viljeltyjä kasveja olivat ohra, kaura ja vehnä. Lajike-erot otettiin ...
Typpitase kuuluu niihin EU:n ympäristöindikaattoreihin, joiden avulla yritetään seurata maataloudess...
Typpi on kasvinravinne, joka ratkaisevimmin vaikuttaa satoon. Typelle ei kuitenkaan ole käytössä yl...
Sisämaassa yleisistä hiesuisista ja karkeista maista kasvit saavat fosforia vähemmän kuin etelä- ja ...
Accession to the European Union caused a drop of nearly 60 per cent from 1994 to 1995 in prices of w...
Accession to the European Union caused a drop of nearly 60 per cent from 1994 to 1995 in prices of w...
Tässä julkaisussa esitetään tuloksia laajasta valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa verrattiin mon...
Typpilannoituksen vaikutusta ohran ja vehnän satotasoon tutkittiin vertailemalla kolmea eri tuotanto...
The purpose of the project of the Finnish food model is a) to examine what are the long term problem...
A simulation model for forecasting the development of crop yields is built in the article. A parabol...
Typpilannoitteiden käyttö Suomessa on vähentynyt tuntuvasti, mutta laajat ja pitkäaikaiset vedenlaad...
Ympäristötuen ehtojen mukaisen peruslannoituksen ja tarkennetun lannoituksen on pelätty alentavan vi...
In order to update phosphorus (P) fertiliser recommendations for the Finnish clay and loam soils enr...
Useimmilla pelloilla 1940-luvulla alkanut runsas fosforilannoitus on parantanut Suomen viljelymaiden...
Vuonna 1978 Etelä-Suomeen hietamaalle perustetun kenttäkokeen tarkoitus oli seurata erilaisten vuosi...
Two field experiments on P fertilization were conducted on clay soils in Southern Finland. The rates...
Typpitase kuuluu niihin EU:n ympäristöindikaattoreihin, joiden avulla yritetään seurata maataloudess...
Typpi on kasvinravinne, joka ratkaisevimmin vaikuttaa satoon. Typelle ei kuitenkaan ole käytössä yl...
Sisämaassa yleisistä hiesuisista ja karkeista maista kasvit saavat fosforia vähemmän kuin etelä- ja ...
Accession to the European Union caused a drop of nearly 60 per cent from 1994 to 1995 in prices of w...
Accession to the European Union caused a drop of nearly 60 per cent from 1994 to 1995 in prices of w...
Tässä julkaisussa esitetään tuloksia laajasta valtakunnallisesta tutkimuksesta, jossa verrattiin mon...
Typpilannoituksen vaikutusta ohran ja vehnän satotasoon tutkittiin vertailemalla kolmea eri tuotanto...
The purpose of the project of the Finnish food model is a) to examine what are the long term problem...
A simulation model for forecasting the development of crop yields is built in the article. A parabol...
Typpilannoitteiden käyttö Suomessa on vähentynyt tuntuvasti, mutta laajat ja pitkäaikaiset vedenlaad...
Ympäristötuen ehtojen mukaisen peruslannoituksen ja tarkennetun lannoituksen on pelätty alentavan vi...
In order to update phosphorus (P) fertiliser recommendations for the Finnish clay and loam soils enr...
Useimmilla pelloilla 1940-luvulla alkanut runsas fosforilannoitus on parantanut Suomen viljelymaiden...
Vuonna 1978 Etelä-Suomeen hietamaalle perustetun kenttäkokeen tarkoitus oli seurata erilaisten vuosi...
Two field experiments on P fertilization were conducted on clay soils in Southern Finland. The rates...
Typpitase kuuluu niihin EU:n ympäristöindikaattoreihin, joiden avulla yritetään seurata maataloudess...
Typpi on kasvinravinne, joka ratkaisevimmin vaikuttaa satoon. Typelle ei kuitenkaan ole käytössä yl...
Sisämaassa yleisistä hiesuisista ja karkeista maista kasvit saavat fosforia vähemmän kuin etelä- ja ...