Maatalousteknologisen tutkimuksen teknologiastrategia

Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden ja maatalousteknologista tutkimusta tekevien laitosten välinen yhteistyö on ollut historiallisen kehityksen seurauksena vähäisempää kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Tämä selvitystyö on vastaus tutkimuksen ja yrityselämän välisen vuoropuhelun tehostamistarpeille. Selvityksessä on laadittu teknologiastrategiat kolmelle tutkimuslaitokselle; Helsingin yliopiston agroteknologian laitokselle, Maatalouden tutkimuskeskuksen maatalousteknologian tutkimukselle (1.1.2006 lähtien MTT teknologiaohjelma) ja Työtehoseura ry:n maatalousosastolle. Strategiatyö toteutettiin työseminaareilla huhtikuun 2004 ja toukokuun 2005 välillä. Hankkeen etenemisen suunnittelusta ja seminaarien ohjauksesta vastasi Auros Consulting Oy, joka on keskittynyt mm. liikkeenjohdon konsultointiin. Hankkeen viitekehyksenä käytettiin Auros Consulting Oy:n tiimalasimallia. Toteutuksessa hyödynnettiin lisäksi Tekesin tuottamaa materiaalia teknologiastrategioiden laatimiseksi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Erityisesti on mainittava teknologiapyramidi, joka laadittiin kullekin tutkimuslaitokselle erikseen sekä yhteisenä. Jokaiselle laitokselle laadittiin oma strategia. Lisäksi laadittiin teollisuuteen suunnattu laitosten yhteinen strategia. Laaditut strategiat auttavat tutkimuslaitoksia ennakoimaan teknologioita, määrittämään oma ydinosaaminen ja kohdistamaan resurssit valituille keihäänkärjille. Tällöin tutkimus ja koulutus voidaan tuotteistaa yritysten tarvitsemaan muotoon. Strategian laadinnan tavoitteena on ollut perustutkimuksen osalta noin 10 - 20 vuoden visionäärinen tutkimusote, tavoitetutkimuksen ja teknologiasiirron osalta noin 5 - 10 vuoden päähän ulottuva tutkimus ja soveltavan tutkimuksen sekä tuotekehityksen osalta noin 1 - 3 vuoden aikajänne. Jo projektia käynnistettäessä todettiin, että maatalousteknologian tutkimus on sijoittunut sirpaleisesti useaan laitokseen. Projektin kaikissa vaiheissa on tullut esiin tarve yhdistää tutkimuslaitosten ainutlaatuinen osaaminen, jotta teollisuuden ja tutkimuksen vuoropuhelu olisi optimaalista. Erityisesti projektin aikaiset seminaarit ja yritysvierailut vahvistivat tätä käsitystä. Strategiaa lähdettiin aluksi viemään eteenpäin puhtaasti mallilla, jossa teollisuus on asiakas ja palvelut teollisuudelle järjestetään yhden luukun periaatteella . Näyttää kuitenkin siltä, että tulevista haasteista selviytyminen edellyttää teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistämistä toimittaja-asiakassuhteesta kumppanuudeksi. Siksi hankkeen seurauksena perustettiin toukokuussa 2005 Helsingin yliopiston agroteknologian laitoksen, Työtehoseura ry:n maatalousosaston, MTT maatalousteknologian tutkimuksen ja Teknologiateollisuus ry:n maatalouskoneet -toimialaryhmän kesken verkostoyhteenliittymä Agroteknologiaverkosto Agrotechnology Network Finland . Avainsanat: teknologia, strategia, maatalouskoneteollisuus, maatalousteknologia, agroteknologia, verkostoBecause of historical reasons the cooperation between Finnish agricultural machinery industry and Finnish agricultural engineering institutes hasn t been as strong as similar cooperation in other European countries. This research project is an answer to efforts to enhance this dialogue between research and industry. Technology strategies have been compiled to the Department of Agrotechnology of the University of Helsinki, to the Agricultural Engineering Research (from 1.1.2006 the MTT Programme of Technological Research) of MTT Agrifood Research Finland and to the Department of Agriculture of the Work Efficiency Institute (TTS Institute). The strategy work was carried out by the help of workshops between April 2004 and May 2005. Auros Consulting Ltd., a consultant company specialised on management consulting, was responsible for the planning of these workshops. The strategy work was mainly based on Auros Consulting s hourglass-model. In addition material from the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation (Tekes) was utilised. A separate technology strategy was compiled to each of the institutes. In addition to these separate strategies a common strategy concerning all of the institutes was also compiled. The strategies help research institutes to carry out technology foresight work, to define core know-how and to focus the resources to chosen leading technologies. By doing this the research and education work of the institutes can be arranged as different products, which can easily be marketed to the companies. This strategy work has been completed bearing in mind 10-20 years time span for visionary strategic research, between 5 to10 years arc for technology transfer and about 1-3 years time to applied research and r&d-work. Already at the start of the project it was clear that agricultural engineering research is fragmented to several research institutes. A need to pool the unique know-how of the institutes has emerged in every stage of the project so that the dialogue between industry and research institutes could be optimized. Especially workshops and visits to companies enhanced this point of view. The strategy was first thought to be solved by a model, in which industry is a client and services from institutes to the industry are arranged from one physical service point. However, strong indications show that to fulfil future challenges necessitates developing cooperation between companies and institutes to a close network or even to a companionship. Because of these reasons Agroteknologiaverkosto Agrotechnology Network Finland was established at May 2005 by The Branch Group of Agricultural Machinery of the Technology Industries of Finland and the before mentioned research institutes. Keywords: technology, strategy, agricultural machinery industry, agricultural engineering, agrotechnology, networkvo