Esiselvitys kotieläintalouden ympäristökuormitusta vähentävien menetelmien ja tekniikoiden kustannuksista ja tehokkuudesta

Esiselvityksen tavoitteena on ollut selvittää, mitä kotieläintuotannon ympäristökuormitusta vähentävien menetelmien ja tekniikoiden kustannustietoutta on jo valmiina olemassa ja laatia sen pohjalta esitys laajemmasta tutkimuskokonaisuudesta. Kustannustietoutta löytyi eniten ammoniakkipäästöjen vähentämisestä, jota on tarkasteltu kirjallisuudessa kahdesta näkökulmasta. Laskentamalleissa on otettu huomioon päästöjen hallinnan kokonaisuus. Yksittäisissä laskelmissa on selvitetty tiettyjen menetelmien ja tekniikoiden kustannuksia. Lietesäiliöiden kattamisesta ja lietelannan erilaisten levitystapojen vertailusta löydettiin esiselvityksen avulla kattavasti kustannustietoja. Ammoniakkipäästöjen kustannustehokkaimmat vähentämiskeinot aiheuttavat säästöjä, jolloin niiden kustannusvaikutus on miinusmerkkinen. Kustannustehokkaiksi keinoiksi todettiin useissa lähteissä kotieläinten ruokinnan ja karjanlannan peltolevitystavan muuttaminen. Myös liete- ja virtsasäiliöiden kattaminen ja täyttäminen pintakerroksen alapuolelta ovat kustannustehokkaita menetelmiä. Kalliiksi vähentämiskeinoiksi osoittautuivat lietekanavan huuhteleminen, lietteen ilmastus, koneellisella ilmastoinnilla varustettujen kotieläinsuojien poistoilman biosuodattaminen sekä karjanlannan prosessointi. Ammoniakkipäästöjen eri vähentämismenetelmien ja -tekniikoiden kustannukset kasvavat miinusmerkkisestä luvusta nopeasti ylöspäin eksponentiaalisen käyrän muodossa. Esiselvitystyön pohjalta on laadittu esitys eri tutkimuslaitosten yhteistyönä toteutettavasta tutkimushankkeesta. Esityksessä ehdotetaan tutkimuksen painopisteen suuntaamista kustannustehokkaimpiin ammoniakkipäästöjä vähentäviin keinoihin. Lisäksi tarvitaan tietoja maitohuoneiden jätevesien puhdistusmenetelmien ja säilörehun puristenesteen keräilyjärjestelmien kustannustehokkuudesta. Myös muiden päästölajien kuten fosfori-, haju-, hiilidioksidi-, metaanipäästöjen sekä raatojen käsittelyn ja muiden jätteiden käsittelyn merkittävyyttä ja kustannuksia tulisi selvittää.The aim of this study was to provide a preliminary survey of the present state of knowledge about the costs of reducing environmental emissions in animal husbandry. The results formed the basis of a proposal for a more comprehensive research project on the same problem. The information found deals mostly with the abatement of ammonia emissions, which has been studied in the literature from two points of view. In calculation models, emission control as a whole has been taken into account. In individual calculations, the costs of certain methods and techniques have been calculated. A sufficient amount of information was found about the costs of covering slurry storages and of different methods of field application of slurry. The most cost-effective methods even result in savings. According to many sources, changes in animal feeding and in manure application methods are cost-effective. Covering of slurry and urine storages and loading them from beneath the surface layer are also cost-effective methods. Expensive methods are flushing systems, slurry aeration, exhaust air cleaning, and manure processing. The costs of different methods of ammonia emission reduction increase exponentially. On the basis of this preliminary survey, a proposal has been drawn up for a cooperative research project for different research institutions. It is suggested that this research concentrate on the most cost-effective methods of reducing ammonia emissions. In addition, more information is needed about the cost-effectiveness of cleaning dairy farm wastewater and of collecting silage effluent. The costs and significance of other emission sources should also be examined; the latter include phosphorous, odour, carbon dioxide, and methane emissions and the handling of carcases and other waste materials.vo