The impact of agricultural net property on farmerŽs income tax

Raportti perustuu HY:n yliopiston taloustieteen laitoksella esitettyyn pro gradu -tutkielmaan, joka kuuluu maatalouden liiketaloustieteen alaan. Ohjaajina toimivat professori Matti Ylätalo (HY) ja erikoistutkija Maija Puurunen (MTTL). Lisäksi tutkija Leena Ala-Orvola MTTL:sta antoi arvokkaita kommentteja.Vuonna 1993 Suomessa toteutettiin suuri pääomaverouudistus, jonka jälkeen verotettava tulo on kuulunut joko ansio- tai pääomatuloihin. Maatalouden tulos katsotaan pääomatuloksi siltä osin kuin se vastaa maatalouden nettovarallisuudelle laskettua tuottoa, lopun ollessa ansiotuloa. Pääomatuloksi määritetään nykyisin 18 % nettovarallisuuden arvosta. Tulojen jakamisella ansio- ja pääomatuloihin on merkitystä, koska ansiotuloihin kohdistuu yleensä raskaampi verorasitus kuin pääomatuloihin. Syynä tähän on ansiotuloverotuksen progressiivisuus, kun taas pääomatuloista maksetaan veroa suhteellisen verokannan mukaan 28 %. Jos tilan velat ovat varoja suuremmat, nettovarallisuutta tai pääomatuloa ei muodostu lainkaan ja koko tulo on progressiivisen verotuksen kohteena. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa selvitettiin maatalouden nettovarallisuuden vaikutusta viljelijän tuloveroihin. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Lauri Seppälän tekemässä tutkimuksessa viljelijöiden tuloverotusta tarkasteltiin Tilastokeskuksen Maatilatalouden tulo- ja verotilaston pohjalta verovuodelta 1993. Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 3 300 maito-, sika- ja viljatilaa Etelä- ja Keski-Suomesta sekä Pohjanmaalta. Maatalouden nettovarallisuus oli negatiivinen neljänneksellä tutkituista tiloista. Suhteellisesti eniten negatiivisen nettovarallisuuden tiloja oli sianlihantuotannossa ja vähiten viljantuotannossa. Eroja ei juuri ollut maan eri osien välillä. Samankokoisilla ja samaa tuotantosuuntaa harjoittavilla velkaisilla tiloilla verotettava tulo ja veromenot olivat markkamääräisesti pienemmät kuin positiivisen nettovarallisuuden tiloilla. Velkaisten tilojen pienemmät tulot aiheutuivat paitsi suuremmista lainojen korkomenoista myös muista maatalouden menoista. Maatalouden velat olivat tuotantosuunnasta riippuen negatiivisen nettovarallisuuden tiloilla 4 - 6 kertaa suuremmat kuin positiivisen nettovarallisuuden tiloilla. Sitävastoin maatalouden varat olivat vajaan 10 % suuremmat negatiivisen nettovarallisuuden sika- ja viljatiloilla kuin positiivisen nettovarallisuuden tiloilla. Eniten eroja maatalouden varoissa aiheuttivat tuotantorakennus- ja koneinvestoinnit, jotka olivat suuremmat velkaisemmilla tiloilla. Noin joka kolmas tila on soveltanut velkojen puolittamista koskevaa verosäädöstä, jonka mukaan puolet pitkäaikaisista veloista voidaan lisätä maatalouden nettovaroihin. Velkojen puolittamisella viljelijä on voinut säästää veromenoissa enimmillään noin 4 000 mk ja puoliso mukaan lukien noin 9 600 mk. Maatalouden nettovarallisuudella on kotieläintiloilla enemmän merkitystä viljelijän tuloveroihin kuin viljatiloilla, joilla 2/3 viljelijän tuloista tulee tilan ulkopuolelta. Maatalouden nettovarallisuuden määrään on viime vuosina vaikuttanut eniten se, että viljelijät ovat lyhentäneet velkojaan ja täten tilojen nettovarat ovat kasvaneet. Toisaalta investointitukijärjestelmien selkiydyttyä jatkavilla tiloilla on käynnistetty investoinnit, jonka seurauksena maatalouden velat lisääntyvät lähivuosina. Karkeasti arvioiden tilojen nettovarallisuus tulee alenemaan ja negatiivisen nettovarallisuuden tilojen määrä lisääntymään. Tähän viittaavat mm. velkojen puolittamismahdollisuuden päättyminen, viljelijöiden velkojen takaisinmaksukyvyn heikentyminen alenevan tulotason vuoksi sekä jatkavien tilojen suuret investoinnit. Suurimpia tiloja ja sivuansiotiloja lukuun ottamatta nettovarallisuuden pienentymisestä ei aiheutune tuloverojen lisääntymistä, sillä maatalouden tulojen aletessa viljelijäpariskuntien verotettava ansiotulo henkilöä kohden tulee yhä harvemmin ylittämään 80 000 markkaa, jolloin ansiotuloverotus olisi raskaampaa kuin pääomatuloverotus.The study screens the very fundamental reform in the Finnish income taxation system in the tax year 1993 from the farmers point of view. Currently the capital income is taxed lighter than labour income. The share of capital income depends on the amount of agricultural net property. The study focuses on the amount of net property when examining farmers income tax expenditures. Earlier, farmers taxation was heavy because the labour income and capital income were mostly taxed as the farmer s income rather than divided between the farmer and the spouse. Currently, the capital income is taxed according to the rate of 28 %, and the labour income is taxed according to the progressive tax scale, that is normally higher than the tax ratio of capital income. According to the results, the farmers whose income from agriculture is merely labour income pay less taxes than the farmers whose income from agriculture is both labour income and capital income. The main reason for the outcome is the bigger interest payment paid by those farmers whose net farm property is negative. Not so much income is left for taxation, which also implies that the progressive nature of taxation is not realised. Also, the farmers who have negative net property have invested more in machines and production buildings than the farmers who have positive net property.vMTT Taloustutkimus (MTTL