Viron maatalouden investoinnit ja kokonaiskustannusrakenne

Tutkimuksen Viron maatalouden investoinnit on tehnyt maatalous- ja metsätieteiden maisteri Karri Kunnas. Kunnaksen osuus perustuu Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella esitettyyn maatalouspolitiikan pro gradu -tutkielmaan. Tutkimuksen ohjaajina toimivat professori Jukka Kola Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Juha Marttila MTTL:sta.Viron maatiloista maitotiloilla on parhaat edellytykset menestyä EU:ssa. Myös suurilla viljatiloilla on edellytykset menestyä EU-markkinoilla. Sen sijaan sikatiloilla mahdollinen EU-jäsenyys saattaisi romahduttaa tilojen kannattavuuden. Näin toteaa MTT:n Taloustutkimus tuoreessa selvityksessään. MTT:n taloustutkimus on tarkastellut Viron maatalouden investointeja sekä maatalouden kokonaiskustannuksia ja tuottoja eri tuotantosuunnissa Viron kirjanpitotiloilta vuodelta 1997 kerätyn aineiston perusteella. Lisäksi on tehty laskelmia virolaisten maatilojen toimintamahdollisuuksista EU:n tuote- ja panoshinnoin. Tehdyt laskelmat antavat varsin myönteisen kuvan maidontuotannon mahdollisuuksista. Maitotilojen tulevaisuus näyttää muihin tuotantosuuntiin verrattuna varmimmalta. Vaikka jäsenyysneuvotteluissa ei onnistuttaisi saamaan EU:n suoria tukia, niin silti maitotilojen katetuotto ei muutu paljoakaan vuoden 1997 tasosta. Suurimmat ongelmat Virolla on maidon laatu- ja jalostustason nostamisessa. Tuottajahinnan nousu EU-tasolle edellyttää maidon laadun parantamista eli investointeja tuotantohygieniaan. Virolaisilla maitotiloilla on kuitenkin vähän velkaa, joten investoinnit ovat mahdollisia. Viljatiloilla katetuotto jää EU-hinnoin selvästi alhaisemmaksi kuin vuonna 1997, mikäli EU-tukia ei saada. EU-tukien myöntäminen puolestaan parantaisi isojen viljatilojen katetuottoa verrattuna vuoteen 1997. Yli 50 hehtaarin viljatiloilla on laskelmien mukaan kaikista Viron perhetiloista parhaat investointimahdollisuudet. Sianlihantuotannon sopeutumismahdollisuuksista EU-markkinoihin laskelmat antavat erittäin synkän kuvan. Sikatilojen katetuotto romahtaisi verrattuna vuoteen 1997, jos Virossa siirryttäisiin kertaheitolla EU-hintoihin. Syy huonompaan tulokseen on, että virolaisilla sikatiloilla peltopinta-ala on hyvin pieni (2,5 ha). Tilat eivät saisi pellon CAP-tukia juuri ollenkaan. Vaikeuksia olisi myös mahdollisten ympäristö-tukien kanssa, koska tarvittavaa omaa peltoa lannanlevitykselle ei ole. Konekannan uusiminen on virolaisten tilojen suurin haaste tulevina vuosina. Kannattavan tuotannon turvaamiseksi myös jatkossa tarvitaan riittäviä investointeja. Osalla virolaisista tiloista panosten käytön lisäämistä vaikeuttavat maksuvalmiuteen liittyvät ongelmat. Maatalouden rahoitusjär-jestelmien kehittäminen auttaisi useita tiloja nostamaan tuotoksen tasolle, jossa taloudelliset toimintaedellytykset voivat vahvistua.The economic situation in Estonia especially in the agricultural sector has undergone major changes since Estonia became independent from the Soviet Union. The producer prices in Estonia fell due to the collapse of the Russian food markets. This study attempts to describe the current situation and future development prospects of Estonian agriculture. In the beginning of the study, the investments and cost structure of Estonian agriculture are examined. This is followed by an assessment of the effects of possible EU membership on the profitability of Estonian farms. The analysis of the effects of the EU membership on Estonian farms considers two alternative policy scenarios. In the first scenario, Estonian agriculture is assumed to be integrated into the EU with the inclusion of direct payments. The second scenario assumes that Estonian farmers will not become eligible for direct payments. Farm accountancy data in 1997 is utilised to estimate the development in profitability of farms specialised in different production lines. Gross margin is used as an economic indicator of profitability. It is calculated by deducting the variable costs from the total returns. Results of scenario 1 indicate an increase in the 1997 level of average gross margins for Estonian farms. The only exception is in pig farms, where gross margin would be lower than the 1997 level. The competitiveness of Estonian pig farms in the EU market seems quite weak even though direct payments are paid to these farms. Farms in the strongest position are the crop farms and dairy farms. Results from scenario 2 indicate that if direct payments are not introduced, the average gross margins at the farm level would be generally lower than in 1997. In the case of dairy farms, however, gross margins would stay at about the 1997 level even without the direct payments.vokMTT Taloustutkimus (MTTL)Investments and cost structure in Estonian agricultur