Luontoyrittäjyys Suomessa : Alueelliset verkostot: luontoyrittäminen, matkailu- ja maaseutuklusteri -hankkeen loppuraportti

Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen yksikkö (HY-Makes) toteuttivat yhteistyössä Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluneen esitutkimuksen, jossa tarkennettiin luontoyrittäjyyden määritelmää, kartoitettiin luontoyrittäjyyden toimintaympäristöä sekä selvitettiin alan kehittämistarpeita yhteistyön lisäämistä ajatellen. Työ toteutettiin haastattelemalla noin 200 toimijaa koko Suomen alueelta. Selvityksen perusteella saatiin luontoyrittäjyydestä kokonaiskuva, jonka avulla esitetään jatkotoimia alan eteenpäin kehittämiseksi. Luontoyrittäjyys määriteltiin hankkeen tuloksena luonnonantimiin ja luonnon tarjoamiin elämyksiin perustuvaksi ympäristövastuulliseksi yrittäjyydeksi. Luonto on alan toiminnassa keskeinen tuotannontekijä, jonka tulee pysyä kunnossa. Luontoyrittäjyydessä painotetaan erityisesti luonnon aineettomia arvoja ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Uusiutumattomia luonnonvaroja hyödynnetään toiminnassa säästäen sekä mahdollisimman vähän luontoa kuluttaen. Luontoyrittäjyyteen kuuluvaa toimintaa kuvaavat määreet luontokeskeisyys, vastuullisuus, kotimaisuus, paikallisuus, käsityömäisyys ja yksilöllisyys. Luontoyrittäminen jaettiin toimialan ja hyödynnettävien luonnonvarojen mukaan sektoreihin seuraavasti: 1) luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin perustuva vastuullinen matkailu (mm. luonto-, elämys- ja metsästysmatkailu) ja muut elämyspalvelut 2) puun ja puista saatavien tuotteiden ympäristövastuullinen jalostaminen muussa kuin suuressa ja keskisuuressa teollisuudessa 3) luonnonmarjojen, -sienien ja -yrttien yms. keruutuotteiden hyödyntäminen sekä luonnonkasveja hyödyntävä viherrakentaminen 4) riistan, kalojen ja rapujen hyödyntäminen 5) turpeen ja kiven sekä muiden maaperäainesten pienimuotoinen ja kestävän käytön mukainen hyödyntäminen 6) vesivarojen sekä lumen ja jään hyödyntäminen 7) muut luontoon tukeutuvat palvelut (mm. ympäristön siistiminen ja raivaus, virkistyspalvelut, luontoon liittyvä sisältötuotanto) Maakunnittain toteutetuissa haastatteluissa nähtiin luontoyrittäjyyden mahdollisuuksina kunkin alueen luonnon erityispiirteet sekä yhteistyöhön perustuva tuotekehitys ja markkinointi. Vaikka luontoyrittäjyys on kehittymässä vireästi koko Suomessa, alan laajan ja hajanaisen toimintakentän kokoaminen nähtiin välttämättömyytenä. Luontoyrittäjyysverkoston rakentumiseen näyttää tutkimuksen tulosten perusteella olevan hyviä mahdollisuuksia. Alan toimijoiden yhteistyövalmiudet ovat kehittyneet viime vuosina koko Suomessa. Yhteistyötä oltiin valmiita hakemaan kansallisella ja maakuntarajat rikkovalla tasolla. Yrittäjyyden ja tutkimuksen lisäksi toimintaan haluttiin kytkeä mukaan alan koulutus ja muu kehittämistoiminta. Yhteistyön aiheina ja luontoyrittäjyysverkoston tehtävinä selvityksessä nousivat esille markkinointi, tiedon kokoaminen ja välittäminen, alan yhdenmukaistaminen, tuotekehityksen tehostaminen, toimijoiden osaamisen kehittäminen sekä alan edunvalvonta. Selvityksessä korostui luontoyrittäjyyteen liittyvä vastuullisuus, laatu sekä imago ja sen hyödyntäminen. Myös toiminnan yrittäjämäisyyden kehittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostoon liittyen nähtiin tarpeen luoda kriteeristö tai luokitus mukaan pääsemisen rajaamiseksi toiminnan laadun ja ympäristöasioiden huomioon ottamisen pohjalta. Selvityksen perusteella luontoyrittäjyyden imago ja arvomaailma on syytä nostaa alan yhteistyön ja liiketoiminnan perustaksi. Luontoyrittäjyyden yhteistyön ja liiketoiminnan kehittymistä hankaloittaa selvityksen tulosten perusteella alalla vallitseva tiedon puute. Luontoyrittäjyyden tietoverkko nähtiinkin lähes yksimielisesti merkityksellisenä alan kehittymisen kannalta. Tietoverkko nähtiin alan markkinointikanavana, tiedon välittäjänä, toimijoiden löytämispaikkana ja keskustelufoorumina. Keskitettyä tietopankkia pidettiin luontoyrittäjyysverkoston työkaluna. Evästyksenä luontoyrittäjyysverkoston kehittämiseen työssä nousi esille toiminnan käytännönläheisyys ja yrittäjälähtöisyys. Selvityksen perusteella verkoston tulisi olla laaja ja kattava. Lisäksi verkoston tehtävät ja pelisäännöt sekä työnjako pitäisi olla selkeästi määritellyt. Tärkeänä nähtiin, että verkostolla on puolueeton, vastuun ottava koordinaatiotaho. Selvityksen perusteella keskeisinä luontoyrittäjyyden kehittämiseen tähtäävinä jatkotoimina työssä esitetään seuraavaa: 1. Luontoyrittäjyysverkoston rakentaminen ja luontoyrittäjyyden osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen 2. Luontoyrittäjyyden tietoverkon ja yritysrekisterin toteutus 3. Luontoyrittäjyyden imagon rakentaminen 4. Luontoyrittäjyyden laatujärjestelmän luominen 5. Luontoyrittäjyyden ympäristöohjelman rakentaminen 6. Yhteisten tuotemerkkien rakentaminen 7. Tuotekehitystoiminta, esimerkiksi alan palvelulaboratorion perustaminen sekä alan laitekehitys ja uuden tekniikan kehittäminen 8. Luontoyrittäjyyden markkinatutkimukset ja asiakaskartoitukset ulkomailla ja kotimaassa 9. Markkinointitoimet ulkomailla ja kotimaassa (kärkiyritykset ja koko yrityskenttä) 10. Alan toimijoiden osaamisen kehittäminen Työssä esitetään organisaatiomalli ja toiminnan käynnistämissuunnitelma kansalliselle luontoyrittäjyyden osaamiskeskukselle. Koordinoivan yksikön kehittämistoiminta keskittyisi alan kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen kehittämiseen, alan yhtenäistämiseen ja imagon luomiseen, markkinointiin sekä tiedonkulun kehittämiseen. Luontoyrittäjyyden osaamiskeskuksen ja sen toimijoiden puitteissa toteutettaisiin alan valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk