Viljelyn, neuvonnan ja tutkimuksen keskellä

Osallistuva luomuvihannestilojen kehittäminen (OVI) oli Maatalouden tutkimuskeskuksen Ekologisen tuotannon ja Helsingin yliopiston Kasvintuotantotieteen laitoksen yhteishanke vuosina 1995-1998. Hanke toimi yhteistyössä viidentoista luonnonmukaista vihannestuotantoa harjoittavan viljelijän tai viljelijäpariskunnan kanssa. Lisäksi yhteistyössä oli mukana laaja joukko luomuneuvojia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Hankkeen kolme keskeistä tavoitetta olivat: 1. viljelijäyrittäjän tavoitteenasetteluun ja osallistumiseen perustuvan tutkimusotteen ja menetelmien kehittäminen ja arviointi, 2. suomalaisen luomuvihannesalan keskeisten kehittämis- ja tutkimustarpeiden kartoitus sekä 3. luomuvihannesyrittäjien kaipaaman tiedon ja teknologian tuottaminen, ja siten luomuvihannesten tuotannon lisääminen. Näiden tavoitteiden mukaisesti tämä raportti ensiksi kuvaa ja arvioi hankkeen toteutumista, sen lähestymistapaa ja siinä käytettäviä menetelmiä. Toiseksi analysoidaan hankkeen aikana eri tavoin ja eri aikoina kerättyjä luomuvihannesalan kehittämistarpeita. Kehittämisaiheiden laajuuden vuoksi hankkeessa keskityttiin alan tuotannollisiin aiheisiin. Kolmanneksi raportissa esitellään niitä yhteistyön muotoja, ja ns. tytärhankkeita, joilla OVI-hanke tuotti ja välitti luomuvihannesviljelyyn liittyvää tietoa ja teknologiaa. Osallistavuus on käsittääksemme tärkeää kaikessa kehittämiseen tähtäävässä toiminnassa. Osallistuva yhteistyö viljelijöiden, eri alojen tutkijoiden ja neuvojien kanssa sopi erittäin hyvin yhteen hankkeelle asetettujen tavoitteiden kanssa. Hankkeessa kokeilluilla menetelmillä on käyttöä koulutuksen ja neuvonnan ohella myös tutkimuksessa. Osallistuvan lähestymistavan mukaisesti OVI-hankkeessa kehittämistarpeiden määrittämisessä olivat mukana viljelijöiden ohella neuvojat ja tutkijat. Tämä edesauttoi monipuolisen ja perustellun näkemyksen muodostamista luonnonmukaisen vihannesviljelyn kehittämisen tarpeista. Hankkeen aikana luomuvihannesviljely oli kehittymässä monipuolisen luomutilan osasta omaksi erikoistuotannokseen. Viljelyteknisistä kysymyksistä pahkahomeen (Sclerotinia sp) riskin välttämistä tulisi tutkia yhdessä vihannesviljelyjärjestelmien ravinne- ja rikkakasvikysymysten kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä tieteenrajojen yli. Viljelytekniikoiden kehittämisessä tulisi erityisesti kiinnittää huomiota niiden viemään työaikaan ja soveltuvuuteen vihannesviljelyn työrytmiin. OVI-hankkeen satotulosten mukaan luonnonmukaisessa tuotannossa on mahdollista päästä samansuuruisiin vihannessatoihin kuin tavanomaisessa tuotannossa. Vaihtelu sadoissa oli kuitenkin erittäin suuri. Koska tietotaito on merkittävä resurssi luonnonmukaisessa vihannesviljelyssä, koulutus ja neuvonta ovat tärkeällä sijalla alan kehittämisessä. OVI-hankkeen myötä käynnistetyt tytärhankkeet koskivat tuotteiden laatua, kompostien peittämistä, tuholaisseurantaa, pahkahometta, tilojen ravinnetaseita sekä luonnonmukaisen vihannesviljelyn kehittymistä.Participatory development of organic vegetable farms (OVI) was a joint project of the Agricultural Research Centre/Ecological production and the Department of Plant Production, University of Helsinki, in 1995-1998. The project was run together with 15 farmers or farming couples growing organic vegetables. A large number of organic advisors, researchers and other experts were also involved. The project had three key aims: 1. To develop and evaluate the approach and methods based on the farmer's goal setting and participation, 2. to chart the main needs for research and development in Finnish organic vegetable farming and 3. to produce the information and technology needed by organic vegetable growers, and thus to promote organic vegetable production. This report first describes and evaluates the project, its approach and the methods used. Second, it analyses the developmental needs perceived in different ways and at different times. Because of the large variety of such needs, the project concentrated on production issues. Third, it examines the forms of cooperation, or affiliated projects, through which the OVI project produced and delivered the information and technology needed for organic vegetable farming. We view participation as a basic requirement in all activity targeted at development. Participatory cooperation among farmers, researchers from different disciplines and extension workers was therefore well suited to the aims of the project. The methods applied will be useful in education, extension work and research. As envisaged by the participatory approach, farmers as well as extension worker s and researchers joined forces in determining the developmental needs. This helped to provide a comprehensive and well grounded view of these needs in organic vegetable production. At the time of the project, organic vegetable farming was changing from being a component of mixed organic farming to a specialized form of production. In terms of cultivation, avoiding the risk of Sclerotinia sp. should be studied together with nutrient and weed issues in vegetable farming systems. This calls for cross-disciplinary cooperation. Special attention should be paid to assessing the working hour requirements of cultivation techniques and to the applicability of the techniques to seasonal peaks in vegetable production. The yields obtained by the project show that organic vegetable production can produce yields equal to those of conventional production. However, the variation in yields was great. Because know-how is an important resource in organic vegetable farming, education and extension work play a key role in development in the sector. The OVI affiliated projects dealt with product quality, covering of composts, monitoring of insect pests, the occurrence of Sclerotinia sp., farm nutrient balances, and further development of organic vegetable farming.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk