Yrittäjänä maaseudulla. Salon ja Someron maaseutuyrittäjien näkemyksiä tulevaisuudesta ja omista mahdollisuuksistaan vastata haasteisiin

Yrittäminen maaseudulla on ollut voimakkaassa muutosvaiheessa viime vuosien ajan. Sosio-ekonomiset muutokset kuten ikääntyminen, maailmankaupan vapautuminen ja muut politiikkamuutokset vaativat kaikilta yrityksiltä yhä parempaa kilpailukykyä ja tehokkuutta, mutta muutokset vaikuttavat erityisesti maaseudulla ja voidaankin arvioida, että jo lähivuosina maaseudun yrittäjillä on edessään vielä suurempia haasteita. Maaseudun yritykset ovat yleisesti läpikäymässä nopeaa rakennemuutosta. Maaseudun perinteisten toimialojen osalta monilla sektoreilla yritysten määrä on huomattavasti pienentynyt, mutta samalla yrityskoko on kasvanut ja toiminta tehostunut. Samalla kun alkutuotannon yritysten määrä on pudonnut, maaseudun muiden yritysten määrä on kasvanut. Salon seudulla haluttiin selvittää, millainen on maaseudulla toimiva yritys, mihin arvoihin maaseutuyrittäjä nojaa ja millaista tukea maaseudun yrittäjä kaipaa. Siksi osana Salon seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa (KOKO) toteutettiin syksyllä 2010 postikysely Salossa Salon keskusta-alueen ja Meriniityn yritysalueen ulkopuolella ja Somerolla sijaitseville pienyrityksille. Kyselyn teemoina olivat alueen maaseutuyrittäjien ja -yritysten kehittämistarpeet, innovaatiot ja maaseudun vetovoimatekijät yritysten näkökulmasta. Tässä selvityksessä raportoidaan kyselyn keskeisiä tuloksia. Aineiston koko on 401 vastausta. Salon ja Someron maaseudulla toimivat yrittäjät näkivät verkostojen merkityksen yrityksensä kannalta erittäin isona. Yli puolet vastanneista oli samaa mieltä väittämän "verkostot ovat tärkeitä yritykselleni" kanssa. Noin 40 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän yrityksellään on tällä hetkellä hyvät verkostot. Ongelmaksi koettiin nimenomaan verkostojen luominen. Vain joka viides koki, että verkostojen luominen on helppoa ja monilla oli ongelmana löytää aikaa verkostojen rakentamiseen. Yleisimmät lähivuosina suunnitelmissa olleet kehittämistoimenpiteet olivat asiakkaiden määrän lisääminen ja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Yksi kyselyn keskeisistä teemoista oli yritysten toimintaympäristö ja siinä nähtävissä olevat muutokset. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eräiden keskeisten paikallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisesti vaikuttavien muutosvoiminen vaikutusta oman yrityksensä toimintaan. Yleisesti Salon seudun maaseutuyritykset näkivät mahdollisuuksina erityisesti tietoliikenneyhteydet, teiden ylläpidon, yleisen taloudellisen tilanneen sekä matkailu- ja loma-asumisen. Uhkina nähtiin kiristyvä lainsäädäntö ja tulkinnat, työn tekemisen arvostuksen väheneminen sekä maankäytön pirstaloituminen, Viimeisenä mainittu korostui alkutuotannossa toimivien yritysten vastauksissa. Suurin osa yrittäjistä piti Salon seutua hyvänä sijaintipaikkana yritykselleen ja suhtautuminen yrittäjyyteen koettiin melko positiivisena. Vaikka Salon seudun maaseutuyrityksissä korostui tietointensiivisyys ja yrittäjien hyvä koulutustaso, yritysten näkökulmasta yhteistyö oppilaitoksiin, korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin oli vähäistä. Tulosten mukaan monet Salon seudun maaseutuyritykset olivat innovatiivisia. Sekä nuorissa että iäkkäissä oli hyvin innovatiivisia yrittäjiä ja toisaalta niitä, jotka eivät olleet tehneet mitään uudistuksia viime vuosina. Postikyselyn tuloksissa korostuvat verkostoitumisen tärkeys sekä yrityksen menestymisen, voimavarojen ja innovatiivisen toimintatavan yhteys. Hyvin menestyneet yrittäjät kehittivät aktiivisesti yritystään, heillä oli hyvät verkostot, hyvät yrittäjätaidot ja käytössään myös muita voimavaroja.Rural areas are going through a rapid socio-economic change. Many traditional rural industries are under severe pressures. Globalization, rapid technological change and population trends have affected all economic sectors in the rural setting. At the same time there is an increasing demand for new rural services and products. Rural areas provide a unique range of business opportunities. The objective of this report is to describe what kinds of enterprises are located in the Salo region's countryside. In addition it was surveyed what are the objectives of the rural entrepreneurs of the region, and what kind of actions would help them to develop their enterprises. This study was conducted as a part of Salo regions' Regional Cohesion and Competitiveness Programme, COCO. Data were collected by postal survey in autumn 2010 (N = 401) from farmers and other rural entrepreneurs of the Salo region. The findings underline the importance of networks. Entrepreneurs felt that it was essential to have good networks, but they also had found out, that creating networks was hard and it was difficult to find enough time to create them. According to the results many rural entrepreneurs are innovative, regardless of their age or the industry they were in. There were clear connection between innovativeness, good resources, including networks, and subjective success of the enterprisevo