Tyks-erityisvastuualueella vuosina 2014–2017 hoidettujen glioblastoomapotilaiden ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät

Glioomat ovat aivojen tukisoluista peräisin olevia kasvaimia. Pahanlaatuisimmilla glioomilla, glioblastoomilla on lääketieteen kehittymisestä huolimatta edelleen huono ennuste. Ennusteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa oleellisesti valitsemalla potilaan ja kasvaimen ominaisuudet huomioiden optimaalisin hoito. Korkea ikä, huono yleistila ja miessukupuoli liittyvät huonompaan ennusteeseen. IDH1-mutaatio ja MGMT-promoottorin metylaatio liittyvät suotuisampaan ennusteeseen, kasvaimen korkea proliferaatioaste puolestaan huonoon ennusteeseen. Laajalla kasvaimen poistolla, sädehoidolla ja solunsalpaajilla voidaan parantaa ennustetta. Glioblastoomien ennustetta koskeva tutkimus perustuu pitkälti yli 10 vuoden takaiseen potilasdataan, ja tietojen päivittäminen nykyisiä hoitokäytäntöjä vastaavaksi on tarpeen. Tämän tutkimuksen tarkoitus olikin tutkia Tyks-erityisvastuualueella vuosina 2014–2017 leikattujen potilaiden elinajanennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineisto koostui 71 potilaasta, joiden osalta määritettiin keskimääräinen sairastumisikä, ensioireet ja kasvaimen sijainti. 58 potilaan kohdalla tieto kuolinpäivästä oli saatavilla tutkimushetkellä. Heidän osaltaan määritettiin elinajanennuste sekä tutkittiin demografisten tekijöiden, kasvaimen ominaisuuksien ja annettujen hoitojen vaikutusta ennusteeseen. Elinajanennusteen määrittämisessä hyödynnettiin Kaplan-Meier-menetelmää ja Cox-regressiota. Tilastollisen merkitsevyyden rajana oli p