Maantieteen opiskelijoiden kokemuksia korona-ajan etäopetuksesta

Korkeakouluopetuksessa on jo pitkään hyödynnetty etäopetusta, sillä se mahdollistaa opiskelun joustavuuden. Verkossa toteutettuun opetukseen liittyy organisaatio- ja opiskelijalähtöisiä haasteita esimerkiksi ajanhallintaan ja motivaatioon liittyen. Verkko-opiskelun hyötynä taas on esimerkiksi ajan ja tilan joustavuus. Keväällä 2020 Suomeen todettiin poikkeusolot COVID-19-pandemian takia ja myös korkeakouluissa jouduttiin siirtymään nopeasti ja ennakoimatta etäopetukseen. Kevään etäopetusta alettiin kutsua hätäetäopetukseksi, koska haluttiin erottaa huolellisesti suunniteltu etäopetus kriisin tai katastrofin aiheuttamasta tilapäisestä hätäetäopetuksesta. Tutkimuksessani tarkastelin, millaisia kokemuksia Suomen maantieteen opiskelijoilla on koronaviruspandemian aikaisesta etäopetuksesta. Selvitin, miten maantieteen opintojen aloitusvuosi vaikuttaa opiskelijoiden kokemuksiin etäopetuksesta. Tarkastelin myös, millaisia vaikutuksia ajanhallintataidoilla ja tietoteknisillä valmiuksilla on opiskelijoiden omaan oppimiseen, opiskeluun ja opintojen etenemiseen etäopetusaikana. Keräsin tutkimukseni aineiston verkkokyselyllä, johon vastasi 148 opiskelijaa Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistoista. Analysoin suljettujen kysymyksien aineistoani kuvailevan tilastoanalyysin keinoin. Laadullisia avoimia kysymyksiä analysoin teoriaohjaavan ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Luokittelin avoimien kysymysten aineistoa, jonka jälkeen jatkoin analysointia kvantifioinnilla. Tutkimukseni tuloksista voidaan havaita, että opiskelijoilla oli sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia etäopetuksesta. Opiskelijoiden mukaan etäopetuksen merkittävimpinä myönteisinä puolina olivat ajan ja tilan joustavuuteen liittyvät tekijät, esimerkiksi ajanhallinnan helppous. Suurimpina ongelmina taas koettiin opiskelijoiden henkilökohtaisiin kokemuksiin ja kykyihin liittyviä haasteita, kuten yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteet ja ajanhallinnan haasteet. Lisäksi myös vuorovaikutuksen puute erityisesti opiskelijoiden välillä haastoi etäopetusta. Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä tukeen ja palautteeseen etäopetuksessa, mutta vuorovaikutuksessa nähtiin parannettavaa. Etäopetusaikana maantieteen opinnoissa hyödynnettiin eniten reaaliaikaista verkko-opetusta ja luentotallenteita. Näitä myös kommentoitiin myönteisesti ja erityisesti luentotallenteita opiskelijat toivoivat tulevaisuuteen. Opintojen vaihe vaikutti opiskelijoiden kokemuksiin etäopetuksesta. Maantieteen opintonsa vuonna 2020 aloittaneet olivat muita ryhmiä tyytymättömämpiä etäopetukseen. Sen sijaan vuonna 2021 aloittaneet opiskelijat suhtautuivat muita ryhmiä myönteisemmin etäopetukseen. Myös ajanhallintataidot vaikuttivat opiskeluun ja oppimiseen etäopetuksessa. Opiskelijoiden ajanhallintataitojen kokemuksessa oli vaihtelua, sillä hieman alle puolet koki ajanhallintataitonsa hyväksi ja hieman yli puolet heikoksi. Opiskelijat, jotka kokivat ajanhallintataitonsa hyviksi olivat tyytyväisempiä opiskeluunsa ja oppimiseensa sekä opintojensa etenemiseen etäopetusaikana. Maantieteen opiskelijoista suurimmalla osalla oli hyvät tietotekniset valmiudet, jonka takia niiden vaikutusta opiskelijoiden kokemuksiin ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa.Distance education has long been used in higher education, as it enables flexibility within studies. Online teaching involves organizational and student-driven challenges, such as time management and lack of motivation. On the other hand, for example flexibility of time and space are some benefits of online learning. In the spring of 2020, exceptional circumstances were found in Finland due to the COVID-19 pandemic, and universities had to switch to distance education quickly and unforeseen. In spring distance education came to be called emergency remote teaching because of the desire to distinguish carefully planned distance education from temporary emergency remote teaching caused by a crisis or disaster. In my thesis, I looked at the experiences of Finnish geography students in distance education during the coronavirus pandemic. I found out how the beginning year of studying affects geography students' experiences of distance education. I also looked at the effects of time management skills and IT skills on students' own learning, study, and progress in distance education. I collected my research material with an online survey, which was answered by 148 students from the universities of Helsinki, Eastern Finland, Oulu and Turku. I analyze the data of closed questions by means of descriptive statistical analysis. Qualitative open-ended questions I analyze with the help of theory-driven and data-driven content analysis. I categorized the material of the open questions, after which I continued the analysis with quantification. The results of my research show that students had both positive and negative experiences of distance education. According to the students, the most significant positive aspects of distance education were factors related to the flexibility of time and space, such as the ease of time management. On the other hand, the biggest problems were the challenges related to students' personal experiences and abilities, such as feelings of loneliness and isolation and the challenges of time management. In addition, the lack of interaction, especially between students, also challenged distance education. Students were mainly satisfied with the support and feedback in distance education, but the interaction was seen to be improved. During distance education, real-time online teaching and lecture recordings were used the most in geography studies. These were also commented on positively, and the students especially wanted the lecture recordings to be used in the future. The stage of the studies affected the students' experiences on distance education. Those who started studying geography in 2020 were more dissatisfied with distance education than other groups. On the other hand, students who started in 2021 were more positive about distance education than other groups. Time management skills also influenced distance education and learning. There was variation in students' experience of time management skills, with just under half feeling good about their time management skills and just over half feeling weak. Students who felt that their time management skills were good were more satisfied with their study and learning and with the progress of their studies during distance education. The majority of geography students had good IT skills, which is why their impact on students' experiences was not examined in this study