Digitaalisten alustojen käyttäjistään keräämä data kansainvälisessä verotuksessa

Noin sata vuotta vanha kansainvälinen yritysverojärjestelmä on joutunut paineen alle erityisesti liiketoiminnan digitalisoitumisen myötä. Järjestelmää on arvosteltu vanhanaikaiseksi, koska se ei ole esimerkiksi pystynyt ottamaan huomioon monikansallisten yritysten uusia tapoja harjoittaa liiketoimintaa osittain tai jopa kokonaan internetin välityksellä. Digitalisaatio on luonut yrityksille laajemmat mahdollisuudet kerätä ja hyödyntää dataa ennennäkemättömässä laajuudessa. Liiketoimintamallien muutos on kasvattanut aineettoman omaisuuden ja erityisesti käyttäjädatan merkitystä yritysten arvonmuodostuksessa. Digitalisaation aiheuttamien mahdollisuuksien ja positiivisten seurausten kääntöpuolena digitaalitalous ja erityisesti datan kerääminen digitaalisten alustojen käyttäjiltä ja sen hyödyntäminen on aiheuttanut keskustelua muun muassa siitä, tuleeko datan arvo verotetuksi oikeudenmukaisella tavalla. OECD ja EU ovat esittäneet omia ehdotuksiaan kansainvälisen verojärjestelmän päivittämiseksi. Ne eivät ole edenneet täysin toivotusti, joten muun muassa oikeustieteen tutkijat ovat tuoneet ilmi mahdollisen tarpeen verottaa dataa jollakin tavalla. Tutkielmassa pohditaan löytyisikö datan verottamisesta keino edellä esitettyihin haasteisiin vastaamiseksi ja nostetaan esille vaihtoehtoisia tapoja datan verotuksen järjestämiseksi. Datan verottamiseksi löydetään sekä sitä puoltavia että vastustavia seikkoja. Tutkielman johtopäätöksenä on, että dataa tulisi säännellä tarkemmin ja verotus voisi olla yksi hyvä vaihtoehto. Lopputulemana on kuitenkin myös se, että datan verotusta ja erityisesti sen yksityiskohtia varten tulee tehdä vielä tarkempaa tutkimusta. Tutkielman metodina toimii lainoppi siltä osin, kun tarkastellaan ja analysoidaan kansainvälisen vero-oikeuden voimassa olevan sääntelyn tämänhetkistä sisältöä. Nykytilan tarkastelussa lähdeaineistona hyödynnetään pääasiassa kotimaista oikeuskirjallisuutta. Tutkielmassa käytetään de lege ferenda -tutkimusmenetelmää, kun arvioidaan nykyistä kansainvälistä verosääntelyä muuttavia ratkaisuehdotuksia ja sääntelyn tulevaisuutta. Tässä tutkielman osiossa on aiheen kansainvälisyyden ja kotimaisen aineiston puutteen vuoksi hyödynnetty suurimmaksi osaksi kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita