Ammatillisessa oppilaitoksessa mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien sairaanhoitajien työn sisältö ja yhteistyö opiskeluhuollon työntekijöiden kanssa

Monet mielenterveydenhäiriöistä alkavat tyypillisesti nuoruusiässä. Viime vuosien aikana erityisesti toisen asteen opiskelijoiden avun tarve psyykkiseen hyvinvointiin on lisääntynyt. Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevät sairaanhoitajat voisivat olla keskeisessä asemassa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjoamisessa opiskelijoille, mutta toistaiseksi heitä työskentelee oppilaitoksissa vähän. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli kuvata ammatillisessa oppilaitoksessa mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien sairaanhoitajien työn sisältöä ja yhteistyötä opiskeluhuollon työntekijöiden kanssa opiskeluhuollon työntekijöiden kuvaamana. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien työn sisältöön ja yhteistyöhön liittyviä kehittämistarpeita. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, kuvaileva haastattelututkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Tutkimuksen vastaajajoukko koostui seitsemästä (n= 7) ammatillisen oppilaitoksen opiskeluhuollossa asiakastyötä tekevästä työntekijästä, jotka edustivat viittä eri ammattiryhmää. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Sairaanhoitajien työskentely koostui kahdenkeskisestä työskentelystä opiskelijan kanssa, ja koko oppilaitoksen tasolla tehtävästä työstä, joka sisälsi ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä työtä. Yhteistyö sairaanhoitajien ja opiskeluhuollon työntekijöiden välillä sisälsi opiskelijan ohjaamista toiselle työntekijälle, työntekijöiden keskinäistä konsultointia ja mahdollisuutta työparityöskentelyyn. Sairaanhoitajien työssä oli samankaltaisia elementtejä opiskeluhuollon psykologin työn kanssa. Yhteistyö sairaanhoitajien ja opiskeluhuollon työntekijöiden välillä oli pääosin sujuvaa. Haasteina kuvattiin puutteellista tiedonkulkua ja sairaanhoitajien toivottua vähäisempää osallistumista verkostotyöskentelyyn ja yhteisölliseen oppilaitostyöhön. Kehittämisehdotuksina nimettiin yhteistyötä vahvemmin edistävät rakenteet, sairaanhoitajien työnkuvan tarkentaminen ja laajentaminen sekä aiempaa monimuotoisempi ja suunnitelmallisempi yhteistyö. Mielenterveys- ja päihdehoitotyötä tekevien sairaanhoitajien työskentelylle oppilaitoksissa olisi tarvetta nykyistä enemmän. Myös tutkimusta sairaanhoitajien työskentelystä oppilaitoksissa tarvitaan lisää, sillä toistaiseksi sitä on tehty hyvin vähän. Jatkossa olisi tärkeää tutkia muun muassa oppilaitoksissa työskentelevien sairaanhoitajien työn vaikuttavuutta nuorten mielenterveys- ja päihde-ongelmiin. Tutkimuksella voitaisiin mahdollisesti vahvistaa näyttöä sairaanhoitajien työskentelyn hyödyistä, ja siten perustella myös sairaanhoitajien nykyistä laajempaa työskentelyä oppilaitoksMany of the mental disorders typically begin in adolescence. In recent years, especially in upper secondary education the students’ need for help for their mental wellbeing has increased. Mental health and substance abuse nurses could have a key role in providing mental health and substance abuse welfare to students, but only a few of them work in schools. The purpose of this master thesis was to describe the content of the work of mental health and substance abuse nurses in a vocational school and the collaboration with student welfare services professionals as described by professionals themselves. In addition, the purpose was to identify the development needs related to the content and collaboration of nurses' work. The study was qualitative, descriptive interview study. The data collection method was a thematic interview. The group of participants consisted of seven (n = 7) professionals working in student welfare services in a vocational school, representing five different occupational groups. The data was analyzed by inductive content analysis. The work of the nurses consisted of working with the students, and work at the whole school level, which included preventive and community work. The collaboration between the nurses and the student welfare services staff included referring the student to another professional, mutual consulting with professionals, and the opportunity to work in pairs. The work of the nurses had similar elements to the work of school psychologist. Collaboration between nurses and student welfare services staff was mainly fluent. The challenges described were the lack of information flow and the less than desired participation of nurses in networking and community work. Proposals for development included structures that strongly promote collaboration, refining and expanding the job description of nurses, and more diverse and planned collaboration. There would be more need for nurses doing mental health and substance abuse work in schools. More research is also needed on the work of nurses in schools, as very little has been done so far. In the future, it would be important, among other things, to study the effectiveness of the work of nurses working in schools on young people's mental health and substance abuse problems. The research could potentially strengthen the evidence on the benefits of nurses’ work, and thus also justify the wider work of nurses in schools