Kiertotalous suomalaisten vaateyritysten sanoittamana

Vaatteet muodostavat yhden suurimmista kulutuskategorioista maailmassa. Kiertotaloudesta haetaan ratkaisua vaateteollisuuden ympäristökuormitukseen. Kiertotalous on käsitettävissä tuotanto- ja kulutusmallina, jossa kiertotalouden avulla pyritään säilyttämään tuotteiden ja materiaalien arvo mahdollisimman pitkään kierrossa esimerkiksi huoltamalla, korjaamalla ja uusiokäyttämällä niitä. Tuotteiden soveltuvuus kiertoon tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja se alkaa jo materiaalien kuituvalinnoista. Painopisteenä kestävässä vaateteollisuudessa on jätehuoltoa edeltävien vaiheiden merkityksen kasvattaminen, jotta kestävä materiaalikierto on saavutettavissa. Tekstiilien päätyessä jätteeksi korostuu tekstiilijätteen erilliskeräyksen merkitys, jotta jo olemassa olevia hävitettäviksi päätyneitä materiaaleja voidaan uusiokäyttää. Kiertotalous voidaan nähdä vastakohtana pikamuodista tutuksi tulleelle lineaariselle talouden mallille, jossa tuotteet valmistetaan, käytetään ja hävitetään. Arvostus tulisi palauttaa vaatteisiin pitkään jatkuneen pikamuotitrendin jäljiltä. Tutkimukseni teoriaosassa käsittelen aiheesta löytyvän kirjallisuuden avulla kestävän vaateteollisuuden elinkaarta ja liiketoimintamallia. Tutkimukseni empiriassa tarkastelen, miten kiertotalous toteutuu suomalaisissa vaatealan yrityksissä. Aineiston hankintametodina käytän strukturoitua haastattelua, jonka avulla pyrin löytämään vastauksia kiertotalouden mahdollistamista tavoista ja käytänteistä sekä tulevaisuuskuvista. Suomalaiset vaatealan yritykset toteuttavat kiertotaloutta tarjoamalla huolto- ja korjauspalveluita sekä hyödyntämällä kierrätettyjä materiaaleja tuotteissaan. Lisäksi vaatealan yritykset pyrkivät välttämään pikamuodille ominaisia nopeasti vaihtuvia sesonkeja ja tavoittelevat suljettua kiertoa, jossa vaateteollisuuden materiaalit pyritään säilyttämään kierrossa mahdollisimman pitkään siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän tai ei ollenkaan. Kiertotalouspohjaisissa kulutusratkaisuissa ostajat eivät välttämättä enää maksa omistamisesta vaan tuotteiden käyttämisestä, josta hyvänä esimerkkinä tutkimuksessa nousee vaatevuokraus eräänä jakamistalouden muotona. Vaatteet soveltuvat parhaiten kiertoon silloin, kun niiden materiaaleihin on kiinnitetty huomiota jo niiden suunnitteluvaiheessa. Kiertotalouden näkökulmasta materiaalivalintojen tekeminen on haastavaa, koska niissä tulee kiinnittää huomiota niiden kiertoon soveltuvuuden lisäksi muun muassa niiden käyttötarkoitukseen ja ympäristökuormitukseen. Lisäksi vaateteollisuus on pirstaloitunut globaalisti, mikä osaltaan vaikeuttaa yritysten läpinäkyvää viestintää esimerkiksi tuotteidensa materiaaleista. Vaateyritysten läpinäkyvyys ja sen mahdollistama avoin vuoropuhelu kiertotaloudesta on ensiarvoisen tärkeää kiertotalouden kehittämiseksi. Kiertotalous mahdollistaa vaateteollisuudelle nykyistä kestävämmän tulevaisuuden