Pharmacotherapy plan as a risk management tool for medication safety – a nationwide survey for nurses and pharmacists

Lääkehoitoihin liittyvien riskien on todettu sekä kansainvälisesti että kansallisesti olevan yksi keskeisimmistä potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Suomessa lääkehoidon toteuttamista ohjataan Turvallinen lääkehoito -oppaalla. Opas ohjaa yksiköitä laatimaan lääkehoitosuunnitelman, joka on lakisääteinen laadunhallinnan asiakirja yksikön lääkehoitoprosessin ja siihen liittyvien vastuiden ja velvollisuuksien kuvaamiseen. Tutkimustietoa lääkehoitosuunnitelmista ja niiden vaikutuksesta lääkitysturvallisuuteen on kuitenkin olemassa vain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lääkehoitosuunnitelmien käyttöä lääkitysturvallisuuden edistämisen välineenä suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä keskittyen erityisesti järjestelmälähtöiseen riskienhallintaan. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena marras-joulukuussa 2021. Kyselyn kohderyhmänä olivat sairaanhoitajana laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt ja osasto- tai klinikkafarmaseuttisissa tehtävissä toimivat tai muutoin lääkehoitosuunnitelmien laatimiseen tai päivittämiseen osallistuvat farmasian alan ammattilaiset. Tutkimuksessa analysoitiin 901 vastausta. Vastaajista 90 % työskenteli sairaanhoitajana laillistettuina terveydenhuollon ammattihenkilöinä ja 10 % farmasian alan ammattilaisena. Lääkehoitosuunnitelma oli laadittu 91,5 % (n=824) vastaajien yksiköistä. Lääkehoitosuunnitelmiin lääkitysturvallisuuteen liittyvät käytännöt on kuvattu kattavasti eikä työympäristöjen välillä havaittu merkittäviä eroja. Lääkehoitosuunnitelmien moniammatillinen laatiminen toteutuu puutteellisesi, vain 11,6 % yksiköistä kirjoittaminen oli tehty moniammatillisesti. Lääkitysturvallisuuteen liittyvät käytännöt toteutuvat parhaiten yliopistosairaaloissa (ka. 3,87, s. 0,57) eron ollessa tilastollisesti merkittävä perusterveydenhuollon osastoihin (ka. 3,51, s. 0,63, p<0,001) ja sosiaalihuollon asumispalveluyksiköihin (ka. 3,63, s. 0,68, p=0,018) verrattuna. Lääkehoitosuunnitelmien sisältö ja lääkitysturvallisuutta edistävien käytäntöjen toteutuminen korreloivat keskenään (r=0,60, p<0,001). Lääkehoitosuunnitelmat ovat keskeinen työkalu lääkitysturvallisuuden edistämisessä. Kehitettävää on laatimisprosessin moniammatillisuuden lisäämisessä sekä lääkehoitosuunnitelmien mukaisten käytäntöjen kouluttamisessa henkilökunnalle. Jatkossa toimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti perusterveydenhuollon osastojen ja sosiaalihuollon yksiköiden lääkitysturvallisuuden kehittämiseen.Medication related risks have been identified as one of the main threats to patient safety, both internationally and nationally. In Finland, implementation of pharmacotherapy in health services system is guided by the Safe pharmacotherapy -guideline. The guideline instructs work units to implement a pharmacotherapy plan, which is a statu-tory quality management document to describe the unit’s pharmacotherapy process and related responsibilities and obligations. However, there is currently limited research data available on pharmacotherapy plans and their impact on medication safety. The aim of this study was to explore the use of pharmacotherapy plans as a tool for promoting medication safety in the Finnish health services system with an emphasis on systems-based risk management. The research was con-ducted as an electronic survey in November-December 2021. The target group of the survey was health care professionals licensed as nurses and pharmacists who are working in wards or clinics or otherwise participate in drawing up or updating of pharmacotherapy plans. The study analyzed 901 responses. Most respondents (90 %) worked as licensed nurses and 10 % as pharmacists. The majority of the respondents’ units (91,5 %, n=824) had a pharmacotherapy plan. Medication safety practices were comprehensively described in pharmacotherapy plans and no significant differences observed between work environments. The multi-professional development processes of pharmacotherapy plans were not complete, only 11,6 % of the units the writing was done in multi-professional collaboration. Medication safety practices were best implemented in university hospitals (m. 3,87, sd. 0,57), with the difference being statistically significant for primary healthcare wards (m. 3,51, sd. 0,63, p<0,001) and social care housing services units (m. 3,63, sd, 0,68, p=0,018). The comprehensiveness of the content in pharmacotherapy plans and the implementation of medication safety practices were correlated (r=0,60, p