Opettajuuden diskurssit Helsingin Sanomissa

Tutkimuksessa tarkastellaan opettajuuden diskursseja Helsingin Sanomien vuoden 2021 loppupuolella julkaistuissa verkkoartikkeleissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia diskursseja opettajuuteen liitetään. Teoreettismetodologiselta viitekehykseltään tutkimus kuuluu korpusavusteisen diskurssintutkimuksen alalle. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Millaisia kollokaatteja opettaja ja opettajuus saavat ja mihin diskursseihin ne liittyvät? 2) Millaisia diskursseja opettajuuteen kytkeytyy? Aineisto koostuu 790:stä aikavälillä 1.6.2021–31.12.2021 julkaistusta Helsingin Sanomien verkkoartikkelista. Yhdessä verkkoartikkelit muodostavat 674 824 saneen laajuisen korpuksen. Korpuksen olen koonnut Helsingin Sanomien hakukoneesta hakusanalla opettaj*, joka kattaa kaikki sanojen opettaja ja opettajuus sananmuodot. Näin aineistoon kuuluu siis kaikki verkkoartikkelit, joissa jokin näiden sanojen sananmuodoista esiintyy. Tutkimuksen analyysissa olen hyödyntänyt kollokaatioanalyysia, joka on toteutettu AntConc-korpusanalyysiohjelmalla. Noodilla opettaj* tilastollisesti merkitseviä kollokaatteja ilmeni 181. Tämän jälkeen olen jaotellut kollokaatit aineistoperustaisesti diskurssiluokkiin sen mukaan, missä diskursseissa tietty kollokaatti eniten aineistossa esiintyy. Analyysissa erottuu yhteensä 11 diskurssiluokkaa. Tärkeimmiksi niistä nousevat opettajien työtaakkaan ja uupumukseen sekä hyvään opettajuuteen ja opettajan asemaan liittyvät diskurssit. Etenkin työtaakkaan ja uupumiseen liittyvän keskustelun korostuminen selittyy aiheen ajankohtaisuudella: opettajien uupumus on ollut runsaasti esillä viimeaikaisessa mediakeskustelussa. Tutkimus tarjoaakin tietoa siitä, miten ajankohtaiset aiheet linkittyvät opettajuutta koskevaan keskusteluun Helsingin Sanomissa. Lisäksi tutkimus täydentää tutkimusaukkoa yleensä siitä, miten opettajista ja opettajuudesta puhutaan