Lisää taitoja ja mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen: Tavoitteena tasa-arvoisempi ja kielitietoisempi varhaiskasvatus

Kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen monikielistyvässä Suomessa edellyttää entistä kielitietoisempaa varhaiskasvatusta (Puukko ym., 2019). Monikulttuurisuuden kohtaaminen on arvioitu yhdeksi keskeisimmäksi varhaiskasvatuksen tulevaisuuden osaamistaidoksi (Karila ym., 2013), ja monikielisyyden lisääntyminen haastaa ja kannustaa kehittämään entistä sensitiivisempiä, vuorovaikutuksellisia pedagogisia käytänteitä (Karila, 2016). Teimme keväällä 2017 verkkokyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa ja näkökulmia monikielisyyden kohtaamisesta sekä kielitietoisista työskentelytavoista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kysely oli suunnattu monikielisessä lapsiryhmässä työskentelevälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme sitä, millaisia uusia taitoja ja toimintamahdollisuuksia varhaiskasvatuksen henkilöstö kyselyn perusteella kaipaa monikielisyyden kohtaamiseen ja tukemiseen omassa työympäristössään.The realization of linguistic, cultural and social equality in multilingual Finland requires promoting language-awareness in early childhood education (Puukko ym., 2019). Encountering multiculturalism has been assessed as one of the key future competences of early childhood education (Karila ym., 2013), and growing multilingualism challenges and encourages to develop more sensitive and interactive pedagogical practices (Karila, 2016). In the spring of 2017, we conducted an online survey, which aim was to gather information and perspectives on the encounterings with multilingualism and on language-aware practices in Finnish early childhood education. The survey was aimed at early childhood education staff working in a multilingual group of children. In this paper, we look at the new skills and opportunities the early childhood education staff, based on the survey, needs in order to encounter and support multilingualism in their own work environment