Työssäoppiminen koulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeellä

This study is linked to the activities of the early childhood education (ECE) partnership network coordinated by the University of Tampere. The aim of the study is to explore the activities, which takes place during the learning at work processes of the ECE students in the boundary space of the university and of the kindergarten. The theoretical framework of the study is linked to boundary work, and the boundary space is analyzed by using the factors of activity system described by Engeström. The study is qualitative and the data consists of the students', mentors´ and teachers' interviews, the focus group -interview of the steering group of the regional partnership network of ECE, and the students' narratives. The results show that the boundary work activity appears during the students' learning at work process in many ways in the encounters between the university and the kindergarten. Common ECE orientation of the organizations and commitment of the actors helped in the reaching the shared objective, which is the development of student's professionalism. Conflicts and development needs were also apparent in the boundary space. The results of the study can be utilised in the development of the learning at work process and the whole ECE teacher education.Tutkimus liittyy Tampereen yliopiston koordinoimaan Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toimintaan. Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää lastentarhanopettajaopiskelijoiden työssäoppimisprosessin aikana yliopiston ja päiväkodin rajavyöhykkeellä tapahtuvaa toimintaa. Tutkimus kiinnittyy teoreettisesti rajavyöhyketoimintaan ja rajavyöhykettä jäsennetään Engeströmin kuvaaman toimintajärjestelmän osatekijöiden avulla. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimusaineisto koostuu opiskelijoiden, mentoreiden ja opettajien haastatteluista, Kumppanuuspäiväkotiverkoston ohjausryhmän focus group -haastattelusta sekä opiskelijoiden kirjoitelmista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että rajavyöhyketoiminta toteutuu monella tavalla yliopiston ja päiväkodin kohtaamisessa opiskelijoiden työssäoppimisen aikana. Yhteiseen tavoitteeseen pyrkimistä, joka on opiskelijan asiantuntijuuden kehittyminen, helpottivat organisaatioiden yhteinen varhaiskasvatuksen orientaatio ja toimijoiden sitoutuminen. Rajavyöhykkeellä ilmeni myös ristiriitoja ja kehittämiskohteita. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työssäoppimisen prosessin ja koko lastentarhanopettajakoulutuksen kehittämisessä