Sairaanhoitajakoulutus ja naiskansalaisuus: hyvinvointivaltion huomasta kilpailuyhteiskunnan realiteetteihin

Artikkelin aiheena on sairaanhoitajakoulutus ja sen rakentama naiskansalaisuus eurooppalaistuvassa toimintaympäristössä 1990-luvulta alkaen. Artikkelin lähtökohtana on, että ison, naisvaltaisen ammattiryhmän koulutuksen ja työn muutokset kertovat yleisemminkin suomalaisen naiskansalaisuuden ideaaleista ja ehdoista. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia uudelleenorientoitumisen vaiheita sairaanhoitajakoulutus ja sen ohjaus sekä alan työmarkkinat ovat kohdanneet hyvinvointivaltion uudelleenmuotoilussa. Artikkelissa kysytään myös, millaista sairaanhoitajaideaalia (naiskansalaisuutta) sairaanhoitajakoulutuksen viralliset ohjausdokumentit ilmentävät sekä millaisia hoitotyön ehtoja terveydenhuollon organisaatiot välittävät sairaanhoitajaopiskelijoille. Tutkimusaineisto muodostuu sairaanhoitajakoulutuksen ohjausdokumenteista sekä tilastoaineistosta. Ohjausdokumentit määrittelevät sairaanhoitajan osaamista ja ammattikuvaa yhä enemmän uudentyyppisten työelämä-, organisaatio- sekä talous- ja yrittäjyyssanastojen kautta. Toisaalta niissä painotetaan myös humanistis-eettisiä arvoja koulutuksen lähtökohtana. Ideaali sairaanhoitaja ja naiskansalainen on aktiivinen ja kansainvälinen. Ohjausdokumenteissa kuten myös työorganisaatioiden ja työmarkkinoiden ehdoissa korostuvatkin vahvasti joustavuuden ja sopeutumisen odotukset