Kasvipeitteisyyden viljelyteknologia muuttuvassa ilmastossa– jatkuvat mittaukset kasvipeitteisyydestä johtuvien ilmiöiden selvittämiseksi

Maataloustuotantoon kohdistuu suuria ympäristöhaasteita. Valtakunnallisessa vesiensuojelussa ontavoitteena, että maatalouden kuormitus vähenisi kolmanneksen verrattuna vuosien 2001–2005kuormitukseen vuoteen 2015 mennessä. Samaan aikaan maatalouden tulee myös sopeutuailmastonmuutokseen.Suurin osa maatalouden vesistökuormituksesta muodostuu kasvukauden ulkopuolella.Valuntahuiput ajoittuvat keväällä lumen ja roudan sulamiseen ja syksyn sateisiin. Tulevaisuudessaravinnekuormituksen hallinta on entistä haastavampaa, mikäli syksyt muuttuvat nykyistä sateisimmiksi jatalvet leudommiksi, kuten nykyisten ilmastonmuutosennusteiden perusteella voidaan olettaa.Talviaikainen kasvipeitteisyys suojaa maan pintaa ja sen on todettu vähentävän savimaideneroosiota ja partikkelifosforin huuhtoutumista. Kevätkylvöisten kasvien viljelyssä kasvukaudenulkopuolinen kasvipeitteisyys voidaan toteuttaa sekä vähentämällä syysmuokkausta (mm. kevennettymuokkaus, suorakylvö säkeen keväällä) että lisäämällä viljelykiertoon monivuotisia kasveja.Muokkausta kevennettäessä edellisen vuoden kasvustojäte voi mm. hidastaa maan lämpenemistä jakuivumista keväällä sekä luoda suotuisat olosuhteet vaikeuttaa maajakasvijätelevintäisillekasvitaudeille. Useimmiten maassa on kuitenkin jossain määrin luontaista kykyä estää taudinaiheuttajienkehittymistä ja kasvua. Syynä ovat muut maaperän mikrobit: mikrobiston monimuotoisuuden sinänsä ontodettu vahvistavan maan kykyä tukahduttaa sienitauteja. Maaperän mikrobiston koostumuksenratkaisevana tekijänä on viljelytekniikka, joka vaikuttaa maamikrobien ravintoon ja elinympäristönolosuhteisiin.Vuonna 2009 aloitettiin hanke ’Tuotannon kestävyys muuttuvissa ilmastooloissa– teknologisetratkaisut ja maaperäbiologisten ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen (SUCCESS)’, jonka tavoitteena onkehittää innovatiivistä ja käytännön peltoviljelyyn soveltuvaa maatalouden ympäristöteknologiaa peltojenkasvipeitteisyyden lisäämiseksi samalla hyödyntäen maaperämikrobiston ekosysteemipalvelujatautimikrobien tukahduttamiseksi luontaisin menetelmin ja kasvijätteen toivotunlaiseksi hajotukseksi.Hankkeessa on monitieteinen tutkimusryhmä MTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijoita maataloudenympäristöteknologiasta, ympäristöbiotekniikasta, biologiasta ja mikrobiologiasta.Posterissa esitellään SUCCESS hanke sekä siinä rakennettu jatkuvatoiminen mittausjärjestelmämaan ja maailma– rajapinnan ominaisuuksien tutkimiseen. Mittausjärjestelmät on pystytetty kahdellekoealueelle; monokulttuuri ja viljelykierto kokeisiin. Mittauksilla vertaillaan kyntö ja suorakylvölohkojenolosuhteissa tapahtuvia muutoksia vuoden ympäri. Lisäksi kerrotaan mittaustulosten hyödyntämisestämallituksessa ja menetelmäkehityksessä