Lietetuotteiden käyttö ohran lannoitukseen

Lietetuotteiden kestävät käyttömäärät pinta-alayksikköä kohti edellyttävät niiden käyttöä viherrakentamisen lisäksi maanviljelyksessä. Vaikka lietetuotteet luetaankin maanparannusaineisiin, niillä on yleensä merkittävä lannoitusvaikutus. Lietetuotteiden käyttöä maanviljelyssä säätelee lannoitevalmistelainsäädännön lisäksi valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä, ns. nitraattiasetus sekä ympäristötukijärjestelmä. Nämä yhdessä rajoittavat typen ja fosforin sekä haitallisten metallien levitysmäärärajoitusten kautta käyttömäärät niin pieniksi, että maanparannusvaikutus jää käytännössä vähäiseksi. Tyypillisesti käyttömäärät voivat olla alle 50 t/ha 4 - 5 vuoden kuluessa. Lietetuotteet ovat erityisesti fosforin, jota on pelloissa ympäristökuormituksen kannalta usein jo liikaakin, lähteitä. Niiden liukoisen typen määrä on tyypillisesti pieni, ja orgaanisen typen käyttö kasvinravinteena puolestaan on vaikeasti hallittavissa.Suurin osa lietetuotteista on mädätetty ja/tai kompostoitu aumassa. Niiden typpilannoitusvaikutusten selvittämiseksi tutkittiin kalkkistabiloidun, kompostoidun ja Kemicond-käsitellyn lietteen ominaisuuksia ohralla 2-vuotisessa kenttäkokeessa. Käyttömäärät pyrittiin maksimoimaan sitä rajoittavien tekijöiden puitteissa, jolloin levitys saattoi useimmiten toistua vain 4 - 5 vuoden välein. Liukoisen typen määrä laskettiin ns. lanta-analyysin mukaisesti ja kokonaisfosforista otettiin huomioon 40 %. Liukoisen typen määrä pyrittiin tasaamaan tavoitetasoon väkilannoitteella. Lietetuote mullattiin tunti levityksestä ja kylvettiin välittömästi, mullattiin kylvön yhteydessä kylvölannoittimen vantailla, levitettiin kylvön jälkeen katteeksi tai vasta kasvustoon 1 – 2 -lehtivaiheessa.Kalkkistabiloitu liete kattoi 8,9 - 16,5 % ohran liukoisen typen annoksesta. Vuonna 2006 sato ei eronnut merkitsevästi väkilannoitteella saatavasta, mutta lietteen multaaminen ennen kylvöä tai kylvämällä tuotti merkitsevästi paremman satotulokseen kuin kattaminen kylvön jälkeen. Vuonna 2007 sato pieneni merkitsevästi 15,3 % riippumatta levitysmenetelmästä. Ratkaisevaa näyttäisi olevan multauksen onnistuminen hankalasti mullattavalla materiaalilla, jota kalkkistabiloitu liete usein on.Kompostoitu liete kattoi 0,3 – 8,2 % liukoisen typen annoksesta. Sen käyttö ei vaikuttanut satoon merkitsevästi vuonna 2006 mutta vuonna 2007 sato aleni merkitsevästi keskimäärin 9,5 %, kun liete mullattiin saman tien kylvämällä, levitettiin katteeksi tai vasta kasvustoon. Kompostoidusta lietteestä ei näyttäisi olevan oleellista haittaa sadon muodostukselle hyvin mullattuna ennen kylvöä.Muista lietetuotteista poiketen Kemicond-käsitellystä lietteestä saatiin koko liukoisen typen annos, jolloin tuotteella oli hyvin suuri potentiaalinen vaikutus satoon. Vuoden 2006 sato oli yhtä suuri kuin väkilannoitteella saatu levitysmenetelmästä riippumatta, mutta vuonna 2007 sato oli merkitsevästi 38,4 % pie-nempi, jos liete mullattiin kylvämällä. Muut menetelmät tuottivat lähes yhtä suuren satotappion, mutta ilman tilastollista merkitsevyyttä.Kemicond-käsiteltyä lietettä lukuun ottamatta satovaikutukset olivat pääasiassa muita kuin typpivaikutuksia, koska pääosa typestä jouduttiin antamaan joka tapauksessa väkilannoitteena. Tuloksia on vaikea yleistää kaikkiin periaatteessa tutkittuihin ryhmiin kuuluviin tuotteisiin, koska ominaisuudet niiden sisällä vaihtelevat runsaasti. Runsaasti liukoista typpeä mukanaan tuovien tuotteiden satovaikutukset voivat olla arvaamattomia, ja sadon kannalta oleellista on hyvä kylvötulos