Kuten koronaviruspandemia on viime kuukausina osoittanut, tulevaisuus on kompleksinen, erilaisia visioita ja tunteita herättävä ja lopulta ratkaisematon kysymys. Kun huomio kohdistetaan musiikintutkimuksen metodologioiden tulevaisuuteen, kuten tässä Musiikin erikoisnumerossa tehdään, vastassa on ainakin kaksi haastetta. Ensinnäkin termi musiikintutkimus kattaa nykyään kenen tahansa yksittäisen tarkastelijan näkökulmasta lähes käsittämättömän kirjon osa-alueita ja tieteellisiä perinteitä. Monet musiikintutkimusta tuntevat ja tekevät lienevät yksimielisiä siitä, että tämä ala tutkii kussakin ajassa ja paikassa musiikiksi ymmärrettyä ääntä sekä toisaalta musiikkia tekevää ihmistä, lainataksemme etnomusikologiasta juontuvaa, mutta useiden suunt...