Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?

When I was a member of The Matriculation Examination Board in Finland I often got feedback from teachers that some history exam questions had been ’male’ or ’female’ questions, favoured particularly by male or female students, respectively. A statistical analysis which I later did partly confirmed teachers’ impression. I became intrigued to find out what gender differences might exist in the social studies exams, social studies being a school subject which has been in some respects rather ’gender balanced’. This article reports the results of a statistical analysis of where are the major differences in how some social studies exam questions have been favoured by male or, respectively, female students. Questions on economy that include tables or graphs stand out as the   questions which most clearly have been favoured more by male than female students. Questions on the political system do not stand out in the results. The results show that we may loose relevant information on how students relate to school subjects if we see school subjects as monoliths and ignore their internal diversities. The article ponders on the implications of the findings for gender sensitive social studies teaching.Yhteiskuntaoppia voidaan pitää heikosti sukupuolittuneena oppiaineena, sillä perusopetuksessa tyttöjen ja poikien asenteet sitä kohtaan ovat samanlaiset ja lukiossa yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suorittajien sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Yhteiskuntaoppi on kuitenkin moniaineksinen kokonaisuus: sen aiheita ovat politiikka, talous, laki ja sosiaalipolitiikka. Aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan olettaa, että pojilla ja tytöillä on eri tavalla kiinnostusta näihin aiheisiin. Tässä artikkelissa tutkitaan, millaisia ovat ne yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen tehtävät, joita tytöt ja pojat ovat kokeessa valinneet selvimmin eri tavalla vuosina 2007–2014. Taloustieto osoittautuu tässä tarkastelussa alueeksi, jossa poikien ja tyttöjen valintojen erot ovat olleet selvimmät. Artikkelissa pohditaan tutkimustuloksen sanomaa sukupuolitietoisen opetuksen näkökulmasta ja muistutetaan, että oppiaineiden sukupuolittuneisuutta tutkittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, mitä sukupuolittuneita rakenteita oppiaineiden sisällä on