Ylioppilastutkinnon rakenne- ja reaalikoeuudistusten vaikutuksia: miten lisääntynyt valinnaisuus ohjaa lukiolaisia

Historically the Finnish matriculation examination has had a dual role as an exit examination of the upper secondary school and an entrance examination to university. Optionality in the examination has dramatically increased, due to the structural reform, in 2005, and the reform of the exam in the realia subjects, in 2006. The article argues that the new optionality leads to unforeseen and undesirable results that are particularly problematic in combination with the relative assessment in the matriculation examination. It is becoming evident that the less well achieving students tend to take exams in other subjects than the better achieving students. As approximately the same percentage of students is mandated to get the highest, second highest etc. grade in every exam, also the same grade in different exams does not anymore reflect the same level of aptitude. The article argues that the backwash effect also tends to create a Matthew effect in how the students select courses. An increasing selection of easier and more popular subjects may jeopardise the aim of general and balanced education that the Upper Secondary School Act and the National Core Curriculum set for upper secondary school.Valinnaisuus ylioppilastutkinnossa on kasvanut dramaattisesti 2000-luvulla. Erityisesti yhdessä ylioppilaskokeiden suhteellisen arvostelun kanssa se on muuttamassa tapaa, jolla ylioppilaskirjoitukset vaikuttavat ohjaavasti lukioiden toimintaan. Artikkeli nojautuu osin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen koulutuksen arviointikeskuksessa ylioppilaskirjoituksista tehtyyn tutkimukseen. Lisäksi siinä analysoidaan ainereaalikokeiden, erityisesti terveystiedon, suosiota sekä argumentteja, jotka puolustavat tai vastustavat valinnaisuutta lukiossa ja ylioppilaskirjoituksissa. Vaikuttaa siltä, että nykyisellä kehityssuunnalla on ongelmallisia vaikutuksia niin korkea-asteen valintoihin kuin lukion kehitykseenkin