Pelkoa ja uhkakuvia: Suomalaisen median kuva Venäjän toiminnasta arktisella alueella

Venäjä on pinta-alaltaan suurin arktinen valtio ja se hallinnoi Koillisväylän liikennettä, sekä suuria luonnonvaraesiintymiä arktisilla meri- ja maa-alueillaan. Kansallisten intressien turvaaminen on arktisten valtioiden (Venäjä, Norja, Tanska, Yhdysvallat, Kanada, Suomi, Ruotsi, Islanti) toiminnan keskeinen lähtökohta. Suomella on historiallisesti tiiviit suhteet Ruotsiin ja Venäjään, mitkä heijastuvat myös arktisen yhteistyön areenoille. Suomalaiseen identiteettipolitiikkaan liittyvä näkemys Venäjästä vihollisena, heijastuu myös arktiseen kontekstiin, vaikka alueen tulkinta rauhan ja yhteistyön paradigman kautta onkin yleinen. Venäjä kuvataan usein suomalaisessa lehdistössä uhkakuvien kautta. Arktinen alue taas näyttäytyy usein stereotyyppisenä, eksoottisena paikkana. Vakiintuneet tavat puhua arktisesta alueesta liittyvät ilmastonmuutoksen nopeuteen ja niihin taloudellisiin mahdollisuuksiin, joitamuutos tuo mukanaan. Ristiriita arktisen alueen kuvaamisessa toisaalta mahdollisuuksien paikkana ja toisaalta potentiaalisen sotilaallisen konfliktin näyttämönä näkyy median esittämässä arktisen alueen kuvastossa. Tässä artikkelissa selvitetään, millä tavalla Venäjää kuvataan suomalaisessa mediassa arktisen kontekstissa. Artikkelin taustana toimii suomalaisen Venäjä-pelon ja median venäläiskuvien tutkimus. Aineistoa lähestytään temaattisen analyysin keinoin. Artikkelin lähtökohtana on pyrkimys paikantaa niitä keskeisiä teemoja, jotka liittyvät Venäjän toimintaan arktisella alueella kahdessa suomalaisessa sanomalehdessä – Lapin Kansassa ja Helsingin Sanomissa