Fiskarsin ruukin tuotannolliset vaiheet ja niiden vaikutus ruukkimiljööseen: Rauta- ja kupariruukista kulttuuri- ja matkailuruukiksi

Founded in 1649, Fiskars Ironworks village has become known over the centuries as one of the birth places of Finnish iron and copper production and processing. In later stages, metal processing changed to design and production of engineering and fine forging products. The Fiskars scissors, knives and plows that are familiar to many are born here. Fiskars has undergone a very profound restructuring over the last thirty years. Industrial ironworks village became silent and transformed into an artist and artisan village, and also a tourist and housing village. Fiskars village has gone through many periods of technological change; has sometimes been latecomer, but often also a new developer and a hub for innovation. This article analyzes Fiskars Ironworks village’s industrial transitions and their impact on the formation of the village milieu throughout its 370-year history. The article is divided into three sub-tasks: 1) Analysis of Fiskars’ industrial production phases and transitions, extending the study to the final transition to the cultural and tourism industry. 2) The phases of the development of iron works village 'milieu', that is, the physical and land-use formation of the village and their relation to productive transitions. 3) An analysis of the drivers of change and the village's own resources and resilience in historical changes. Fiskars' existing and developed resource bases – such as energy and natural resources, logistics, expertise and sufficient manpower - have been instrumental in adaptation to the changes of the surrounding world. The key to the success in recent changes has been the preservation and utilization of the historic milieu and the effective interlinkage of tourism, cultural livelihoods and permanent housing.Vuonna 1649 perustettu Fiskarsin rautaruukki on vuosisatojen varrella tullut tunnetuksi yhtenä suomalaisen raudan- ja kuparintuotannon ja –jalostuksen syntypaikoista. Myöhemmissä vaiheissa metallinjalostus muuttui konepaja- ja hienotaetuotteiden suunnitteluksi ja tuotannoksi. Monille tutut Fiskarsin sakset, veitset ja aurat ovat syntyneet siellä. Fiskarsin ruukki on kokenut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana voimakkaan rakennemuutoksen. Teollinen rautaruukki hiljeni ja muuntui taiteilija- ja käsityöläisruukiksi, ja samalla myös matkailu- ja asumisruukiksi. Ruukki on elänyt monia teknologisten muutosten kausia; ollut välillä muutosten perässä kulkija, mutta usein myös uuden kehittäjä ja innovoinnin keskus. Tässä artikkelissa analysoidaan Fiskarsin ruukin tuotannollisia siirtymiä ja niiden vaikutusta ruukkimiljöön muotoutumiseen koko sen 370-vuotisen historian aikana. Artikkeli jakaantuu kolmeen osatehtävään: 1) Fiskarsin ruukin teollistuotannollisten vaiheiden ja siirtymien analyysi ulottaen tarkastelu viimeiseen siirtymään kulttuuri- ja matkailuruukiksi. 2) ’Ruukkimiljöön’ eli ruukkiyhdyskunnan fyysisen ja maankäytöllisen muotoutumisen vaiheet ja näiden suhde tuotannollisiin siirtymiin. 3) Analyysi muutoksissa vaikuttaneista muutosajureista ja alueen omista muutosresursseista ja sopeutumiskyvystä. Ruukin omat ja siellä kehittyneet resurssipohjat, kuten energia- ja luonnonvarat, liikenneyhteydet, osaaminen ja riittävä työvoima, ovat olleet olennaisia sopeutumisessa ympäröivän maailman muutoksiin. Viimeisissä muutoksissa menestyksen keskeisiä tekijöitä ovat olleet historiallisen miljöön säilyttäminen ja hyödyntäminen sekä matkailun, kulttuurialojen ja pysyvän asumisen kytkeminen toisiinsa