Opettajaopiskelijat suomalaisten alkuperää selvittämässä: Tapaustutkimus tiedonalalähtöisestä eheyttämisestä opettajien peruskoulutuksessa

Artikkeli käsittelee opettajaopiskelijoilla (N = 160) toteutettua tiedonalalähtöisen eheyttämisen opintokokonaisuutta ja siihen liittyvää tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden asenteissa ja tiedonalalähtöisen eheyttämisen valmiuksissa tapahtuneita muutoksia alku- ja loppukyselyn sekä tuottamistehtävien avulla. Opintokokonaisuus, joka koostui noin kymmenestä tunnista asiantuntijaluentoja sekä neljän kuukauden aikana opiskelijoiden keskenään ja opettajiensa kanssa käymistä ryhmäkeskusteluista, vahvisti opiskelijoiden uskoa kykyihinsä toteuttaa oppiaineintegraatiota. Varsinkin ne opiskelijat, joiden mielestä asiantuntijaluennot avasivat onnistuneesti eri tieteenalojen selitysperusteita, kokivat eheyttämisvalmiuksiensa kohentuneen. Kuitenkin myös opiskelijat, jotka eivät käyneet luennoilla kokivat hyötyneensä opintokokonaisuudesta. Tämä selittynee ryhmäkeskustelujen yhteydessä opiskelutovereilta tihkuneella tiedolla. Lisäksi opintokokonaisuuden yhteydessä tehdyn DNA-testin voi olettaa herkistäneen eheyttämisteemalle nekin opiskelijat, jotka eivät käyneet luennoilla. Tutkimus osoittaa tiedonalalähtöiseen eheyttämiseen keskittyvän opintokokonaisuuden mahdollisuudet opiskelijoiden eheyttämisasenteiden ja -osaamisen kehittäjänä. Solving the origin of the Finns: A study of the impact of interdisciplinary instruction in the perceptions of student teachers to carry out discipline-based integration Abstract: The article presents the study relating to a discipline-based integration course for student teachers (N = 160) carried out in the University of Helsinki between January and May in 2018. The content of the course was the origin of the Finns. Pre and post tests were conducted to obtain students’ perceptions of their own abilities relating to the discipline-based integration and their readiness to carry it out in the future. In addition to the attitude scales, the test included writing tasks to analyse students’ disciplinary and interdisciplinary knowledge. The course showed to increase students’ faith in their own abilities to fulfill discipline-based integration. Particularly, those students who valued the ten-hours of lectures on archaeology, philology, history and genealogy thought that their disciplinary-based integrative instruction ability was improved in consequence of the course. However, also those students who did not participate in the lectures experienced the course useful. Undoubtedly, they benefited from knowledge, which has trickled in connection with the group discussions from the fellow students during the course. Another explanation seems to be the results of personal DNA tests which increased students’ interest towards the theme of the course. The study indicates the potential of the discipline-based integrative course in fostering students’ attitudes and knowledge management for discipline-based integration. It also emphasizes the importance of blending the formal instruction with informal learning in forming significant learning experiences. Keywords: discipline-based integration, multidisciplinary learning modules, elementary teacher education, university pedagogy, informal learnin