Tuote vai elävä olento? Näkökulmia turkiseläinten historialliseen rooliin Suomessa 1900-luvulla

During the last few decades, fur farming has stirred fierce debate in Finland. The fur industry has its advocates and opponents, who strive to justify their opinions on fur farming with various arguments. In different discussions and studies, people have occasionally referred to the history of humans and fur animals. Without exceptions, the interpretations have in these cases been short-sighted. People have referred to history to support their arguments, instead of contemplating what history can reveal about the shared past of the Finnish people and the fur animals. This article is the first study of history on the shared past of fur animals and humans in Finland that explores the historical relationship between humans and fur animals from the perspective of interspecific history. By doing this, the article gives us a more comprehensive view of how the human understanding of fur animals has formed in the context of Finnish culture. It also sheds light on the question of how the captive fur animals, as well as the runaway minks, have affected Finnish history in the twentieth century. Thus, the article provides new and fresh perspectives to the Finnish discussion about fur farming.Turkistarhaus on herättänyt kiivasta keskustelua Suomessa jo muutaman vuosikymmenen ajan. Elinkeinolle löytyy puolestapuhujansa sekä vastustajansa, jotka ovat erilaisten argumenttien kautta pyrkineet perustelemaan kantaansa. Ajoittain erilaisissa keskusteluissa ja myös tutkimuksissa on viitattu ihmisten ja turkiseläinten välisen suhteen historiaan. Tulkinnat tästä suhteesta ovat kuitenkin olleet poikkeuksetta hyvin suppeita tai historiattomia. Historiaa onkin käytetty ennen kaikkea tukemaan argumentteja sen sijaan, että olisi pohdittu, mitä historia laajemmin kertoo suomalaisten ja turkiseläinten menneisyydestä.  Tämä artikkeli on ensimmäinen ihmisten ja turkiseläinten jaettua menneisyyttä Suomessa käsittelevä historiantutkimus, jonka näkökulma ei ole sidottu tilasto- ja taloustutkimukseen tai turkistarhaajien itsensä tutkimiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on turkiseläinten ja ihmisten yhteisen historian selvittäminen niin, että myös eläin – näiden toimijuus ja historiallinen vaikutus – otetaan huomioon. Näin artikkeli valottaa yksityiskohtaisemmin sitä, miten käsityksemme turkiseläimistä ovat muotoutuneet suomalaisen kulttuurin kontekstissa ja miten vankeudessa eläneet sekä tarhoilta karanneet turkiseläimet ovat rakentaneet Suomen historiaa 1900-luvun aikana. Artikkeli tuo esille, miten valtavasti käsityksemme turkiseläimistä ovat muuttuneet sadassa vuodessa, vaikka julkisessa keskustelussa turkiseläinten ja ihmisten suhdetta on korostettu vuosituhansia kestäneenä muuttumattomana alistussuhteena. Tutkimusartikkeli osoittaa myös, miten talouskeskeinen ajattelu ja turkiseläinten luokittelu hyödyn välineiksi on sivuuttanut miljoonien Suomen alueella eläneiden turkiseläinten toimijuuden vaikutuksen Suomen luontoon ja yhteiskuntaan. Näin artikkeli antaa historiallisen tarkastelun kautta uutta syvyyttä turkistarhausta käsittelevään keskusteluun