Opiskelijoiden oma-aloitteiset selityspyynnöt ja niiden käsittely - neuvottelua luokkahuoneen episteemisistä oikeuksista ja velvollisuuksista

Th e study deals with students’ requests for explanation and accounts that link to the requests. Th e data consist of three diff erent data sets, two coming from the university context and one from Finnish high school classes. Th e research method adopted is ethnomethodological conversation analysis. Th e analysis is based on the explanation sequence that is presented as an action-driven and epistemic sequence. Th e participants address the request as a non-marked and justifi ed turn in talk when the request fi ts to the sequential context and advances the larger activity. Th e study focuses on requests that are accompanied by accounts. Moreover, the requester or requestee may deal with the request turn as an unexpected and as such norm violating turn. One central fi nding is that participants use accounts to negotiate the epistemic and moral responsibility of requests for explanations. Th e legitimacy of the explanation request infl uences the successful closure of the explanation sequence.Tutkimus käsittelee opiskelijoiden selityspyyntöjä sekä pyyntöjen yhteydessä esitettyjä selontekoja. Tutkimuksessa vertaillaan selityssekvenssejä kolmesta eri oppimiskontekstista, joista kaksi on yliopistokursseja ja yksi yläkoulun luokkahuonetilanne. Tutkimuksen metodi on etnometodologinen keskustelunanalyysi. Analyysin perustana on selityssekvenssi, joka esitetään toiminnallisena ja tiedollisena kokonaisuutena. Aineistossa selityspyyntöä käsitellään pääosin odotuksenmukaisena ja oikeutettuna toimintana ainakin silloin, kun pyyntö palvelee senhetkistä kokonaistoimintaa ja toiminnan päämäärää. Fokuksessa ovat selityspyynnöt, joiden muotoiluun liittyy perusteluja ja täsmennyksiä tai joita joko pyytäjä tai pyynnön vastaanottaja käsittelevät epäodotuksenmukaisina suhteessa vuorovaikutustilanteen normiodotuksiin. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että selityspyyntöihin liittyvät selonteot kertovat osallistujien tarpeesta neuvotella selityspyyntöihin ja selitystoimintaan liittyvästä episteemisestä ja moraalisesta ulottuvuudesta. Osallistujat osoittavat selityspyyntöihin liittyvillä selonteoilla, että selityspyynnöille ja selityksille tarvitaan kontekstikohtainen legitimiteetti, joka tukee selityspyynnön onnistumista tai joissain tapauksissa sanktioi pyynnön