Tavallista sujumattomuutta: Aikuisten puheen sujuvuuden kvantitatiivinen analyysi

The aim of this study was to investigate speech disfluencies in non-disordered Finnish adultspeakers to gain normative data of typical fluency in Finnish. Narrative speech samples from70 healthy adults were analyzed for disfluency types and their frequencies, as well as forrelations between various disfluencies. The most common disfluency type was hesitation, andthe mean disfluency frequency was 2,34 % (range = 0,0–7,8 %). Revisions, word repetitionsand hesitations were statistically significant components of disfluency. As the disfluencyfrequency increased, the most common disfluency type changed. In factor analysis, fourfactors were found: disfluencies related to 1) language formulation (interruptions andrevisions), 2) planning the message (hesitation and interjections), 3) maintaining fluency(word- and phrase repetitions) and 4) articulation (sound- and syllable repetitions). Of thesefactors, disfluencies related to language formulation and fluency maintenance contributedstatistically significantly to disfluency frequency. The results support the view that fluencymanifests as a continuum with wide variation of different disfluencies. These results serveas a normative reference for future studies and help clinicians in assessing fluency disorders.Tutkimus käsittelee suomenkielisten aikuisten puheen tyypillisiä sujumattomuuksia ja niiden normaalivariaatiota. Henkilöt (N = 70) olivat neurologisesti terveitä, eikä heillä ollut diagnosoituja puheen tai kielen häiriöitä. Heidän sarjakuvakerrontaan perustuvien audioaineistojen transkriptioista analysoitiin puhenopeuden ja artikulaationopeuden lisäksi 10 puheen sujuvuutta kuvaavaa muuttujaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muuttujien yleisyyttä, niiden keskinäisiä suhteita sekä sujumattomuuksien vaikutusta sujumattomuusprosenttiin. Sujumattomuusprosentin keskiarvo oli koko aineistossa 2,3 % (vv = 0,0–7,8 %), ja sitä selittivät vahvimmin muuttujat korjaus ja sanan toisto sekä epäröinti, joka oli myös yleisin sujumattomuustyyppi. Sujumattomuusprosentin mukaan jaetuissa puhujaryhmissä sujumattomuuden tyyppi muuttui sujumattomuusprosentin kasvaessa. Sujumattomuuksista muodostui neljä faktoria: sujumattomuudet, jotka liittyivät 1) kielelliseen muotoiluun, 2) viestin suunnitteluun, 3) viestin jatkuvuuden ylläpitoon ja 4) artikulaatioon. Sujumattomuusprosenttia selittivät parhaiten  sujumattomuudet, jotka liittyivät kielelliseen muotoiluun sekä ilmaisun jatkuvuuden ylläpitoon. Tulokset vahvistivat ajatusta puheen sujuvuudesta jatkumona sekä toivat esiin sujumattomuuksien laajan variaation niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Tämän aineiston normaalivariaatiota voidaan käyttää sekä häiriödiagnostiikan että kuntoutustavoitteiden asettamisen tukena. Lisäksi tutkimuksen tulokset toimivat vertailupohjana tuleville tutkimuksille