Tyypillisesti kehittyneiden lasten ja lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, suoriutuminen Edmonton Narrative Norms Instrument (ENNI) -kerrontatestissä

This study investigated the performance of four- to eight-year-old (N=171) typicallydeveloping children in the Edmonton Narrative Norms Instrument (ENNI). In addition,19 children with specific language impairment (SLI) and 16 children with autismspectrum disorder (ASD) and their control children participated in order to determinethe discriminatory validity of the ENNI. Narratives were analyzed for the amount ofinformation produced (story grammar score, SG) and total number of words (TNW).Results show a developmental trend both in SG and in TNW. In particular, the ENNIseems to differentiate four- and five-year-olds and five- and six-year-olds from each otheras well as from older age groups. No differences between girls and boys were detected.Children with SLI and children with ASD showed poorer narrative abilities than theircontrol children. The narratives of children with SLI contained less information andwere also shorter than those of typically developing children. For children with ASD,significant differences compared to control children were only seen in SG. Since there areonly a few narrative assessment methods available in Finnish, the use of the ENNI mightbe recommended for analyzing children’s narrative skills. However, care should be taken ininterpreting the normative values, since high heterogeneity is typical for narration.Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 4–8-vuotiaiden (N = 171) tyypillisesti kehittyneiden lasten suoriutumista Edmonton Narrative Norms Instrument (ENNI) -kerrontatestissä. Lisäksi tutkittiin testin kykyä erotella lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus (N = 19) tai autismikirjon häiriö (N = 16) ikään ja sukupuoleen kaltaistetuista verrokkilapsista. Kertomuksista analysoitiin tarinan sisällön määrä kertomuskielioppikategorioiden mukaisesti arvioituna ja tuotettujen sanojen kokonaismäärä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sisällön ilmentäminen ja tuotettujen sanojen kokonaismäärä kehittyivät iän myötä. Erityisesti ENNI-testi näyttäisi erottelevan 4–5- ja 5–6-vuotiaat tyypillisesti kehittyneet lapset toisistaan ja vanhemmistaikäryhmistä. Sukupuolten välisiä eroja kerrontataidoissa ei havaittu. Ne lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, suoriutuivat verrokkilapsiaan heikommin tarinan sisällön ilmentämisessä. Kielihäiriöisten lasten kertomukset olivat lisäksi verrokkilasten tarinoita lyhempiä. Koska suomalaislasten kerrontataitojen arvioimiseen on käytettävissä varsin niukasti tutkittuja menetelmiä, ENNI-testi voi tuoda tarvittavan lisän paikkaamaan tätä puutetta. Viitearvojen käytössä tulee kuitenkin olla varovainen, koska suuri vaihtelu on kerronnalle tyypillistä