PROSODIA JA AUTISMI: UUSIA MENETELMÄLLISIÄ NÄKÖKULMIA

Korkeatasoisten (engl. high-functioning) autististen henkilöiden ja henkilöiden,joilla on Aspergerin oireyhtymä (lyhennetty jatkossa yhteistermiksi HFA/As)prosodiaa on valtaosin tutkittu impressionistisin, keskusteluun perustuvinmenetelmin, ja laaja-alaista samanlaisen profiilin omaavien henkilöidenprosodisen suorituksen kokeellista tutkimusta ei tutkimuskirjallisuudestalöydy ainoatakaan. HFA/As-henkilöiden puheentuoton prosodiaaluonnehditaan – yleensä sen tarkemmin erittelemättä – sellaisilla termeilläkuin ”jäykkä” ja ”pedanttinen”.Artikkeli on kokeelliseen tutkimukseen perustuva katsaus suomenkielistenHFA/As-henkilöiden fonologisen, leksikaalisen, syntaktisen ja tekstuaalispragmaattisentason prosodiasta. Päätuloksena on, että HFA/As-henkilötsuoriutuvat hyvin varsinkin kolmen ensiksi mainitun eli kieliopillisenprosodian tehtävissä. Kokeellinen tutkimus siis osoittaa, että heillä onlatenttia kieliopillisen prosodisen suorituksen potentiaalia. Se että HFA/Aspuhujattyypillisesti jättävät hyödyntämättä tämän potentiaalin normaalissakeskustelutilanteessa, selittynee heidän yleisestä sosiaalisen kognitionhäiriöstään. Tuloksella on heijastusvaikutusta terapiaan, jossa tulisi keskittyäprosodian ”avaamiseen” myös keskustelutilanteissa.Avainsanat: Autismi, Aspergerin oireyhtymä, korkeatasoinen autismi (HFA), prosodia, suomen kieliKeywords: Autism, Asperger syndrome, high-functioning autism (HFA), prosody, Finnis