Artikkeli koostuu keskustelunavauksesta, jonka mukaan dialogisuuden–sellaisena kuin se määritellään esim. venäläisessä dialogistisessakoulukunnassa – voisi nähdä oleelliseksi mutta usein ohitetuksi luonnollisenkielen ominaispiirteeksi. Toistaiseksi esitettyjen luonnollisen kielen piirteiden,joista esitän katsauksen Mikko Korhosen (1994) viiteluetteloon perustuen, eivoi sanoa tavoittaneen kielen ”erityisluonnetta” (sikäli kuin tällaista on) muihinsemioottisiin järjestelmiin verrattuna; monet alan tutkijat kuitenkin kokevat,että kieli eroaa muista järjestelmistä ei vain määrällisesti (siten että siinä onenemmän elementtejä ja sääntöjä) vaan laadullisesti. Dialogisuus vaikuttaatavoittavan perinteisiä piirteitä piirteitä paremmin ihmisen viesti...
Tarkastelemme tässä artikkelissa monikielisten saamen- ja meänkielisten perheiden kokemuksia vähemmi...
Anu Karjalaisen soveltavan kielitieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopist...
Ihmisen ääntöväylä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa noin 100 000–150 000 vuotta sitten. Sen syntyä ...
Kielen evoluutiota koskeva keskustelu puhkesi yli vuosisadan hiljaiselon jälkeen uuteen kukoistuksee...
Artikkelissa pohditaan, voisiko dialogisen kielifilosofian nähdä kielikasvatuksenyleisenä taustakehy...
Für die Chemie gibt es keinen Dreck, esitti jo Justus von Liebig. Lika ei kuulu kemian eikä yleensäk...
Tarkastelen tässä tekstissä sitä, pitikö Kant kieltä ja kommunikaatiota olennaisina tekijöinä ajatte...
Aija Virtasen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 22. huht...
Heini Karjalaisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopistossa 11. kesäk...
Artikkelini käsittelee lyhyesti yleisen kielitieteen tutkimuskohdetta keskittyenkielitypologiaan. Ki...
Tässä artikkelissa tarkastellaan Bahtinin dialogisen kielikäsityksenmuotoutumiseen vaikuttaneita tek...
Maahanmuuton kasvun myötä suomi toisena kielenä -tutkimus on painottunut tällä vuosituhannella funkt...
Mitä tekemistä kielentutkimuksella voi olla tässä maailmassa, kun sotien osapuolet vyöryvät aamiaisp...
Artikkeli on katsaus yleisen kielitieteen ja fonetiikan oppiaineiden tilanteeseen Suomenyliopistoiss...
Saamenkielisissä kielipesissä elvytetään uhanalaista saamen kieltä saamelaisessa ympäristössä. Kaikk...
Tarkastelemme tässä artikkelissa monikielisten saamen- ja meänkielisten perheiden kokemuksia vähemmi...
Anu Karjalaisen soveltavan kielitieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopist...
Ihmisen ääntöväylä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa noin 100 000–150 000 vuotta sitten. Sen syntyä ...
Kielen evoluutiota koskeva keskustelu puhkesi yli vuosisadan hiljaiselon jälkeen uuteen kukoistuksee...
Artikkelissa pohditaan, voisiko dialogisen kielifilosofian nähdä kielikasvatuksenyleisenä taustakehy...
Für die Chemie gibt es keinen Dreck, esitti jo Justus von Liebig. Lika ei kuulu kemian eikä yleensäk...
Tarkastelen tässä tekstissä sitä, pitikö Kant kieltä ja kommunikaatiota olennaisina tekijöinä ajatte...
Aija Virtasen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 22. huht...
Heini Karjalaisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Oulun yliopistossa 11. kesäk...
Artikkelini käsittelee lyhyesti yleisen kielitieteen tutkimuskohdetta keskittyenkielitypologiaan. Ki...
Tässä artikkelissa tarkastellaan Bahtinin dialogisen kielikäsityksenmuotoutumiseen vaikuttaneita tek...
Maahanmuuton kasvun myötä suomi toisena kielenä -tutkimus on painottunut tällä vuosituhannella funkt...
Mitä tekemistä kielentutkimuksella voi olla tässä maailmassa, kun sotien osapuolet vyöryvät aamiaisp...
Artikkeli on katsaus yleisen kielitieteen ja fonetiikan oppiaineiden tilanteeseen Suomenyliopistoiss...
Saamenkielisissä kielipesissä elvytetään uhanalaista saamen kieltä saamelaisessa ympäristössä. Kaikk...
Tarkastelemme tässä artikkelissa monikielisten saamen- ja meänkielisten perheiden kokemuksia vähemmi...
Anu Karjalaisen soveltavan kielitieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopist...
Ihmisen ääntöväylä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa noin 100 000–150 000 vuotta sitten. Sen syntyä ...