Väkirehuun lisätyn glyserolin tai vapaiden rasvahappojen tai näiden yhdistelmän vaikutus maidontuotantoon ja pötsifermentaatioon ruokittaessa lypsylehmiä säilörehuun perustuvalla ruokinnalla

The addition of glycerol or free fatty acids either alone or in combination to concentrate was studied for the effects on feed intake, milk production, rumen fermentation, blood metabolites and diet digestibility in dairy cows given grass silage ad libitum. The study was conducted on 12 mid-lactating cows, four of them ruminally cannulated. Barley-based concentrate (control diet, C) was given 7 kg/d as fed. In the other three diets, 36 g/kg of barley was replaced by glycerol (G) or a mixture of free fatty acids (FA) or by a combination of the two, making a total of 72 g/kg (GFA). The experimental design consisted of balanced 4 x 4 Latin squares with a 2 x 2 factorial arrangement of diets: the effects of G, FA and G*FA interaction. The FA diets significantly decreased silage intake, increased milk yield, decreased milk protein content, increased the concentrations of C18:0, C18:1, and C20:1 and decreased those of C8-16, and C18:3 fatty acids in milk fat. The FA diets also increased the concentration of nonesterified fatty acids in plasma, and decreased the digestibility of organic matter and neutral detergent fibre but increased that of fat. Glycerol decreased the molar proportion of acetate and increased the molar proportions of propionate and butyrate in the rumen, but the addition of glycerol did not have any effect on silage intake, milk yield or milk composition. Milk yield was highest when glycerol and free fatty acids were given together, showing a positive interaction.Tutkimuksessa selvitettiin lypsylehmille annettavaan väkirehuun lisätyn glyserolin tai suojaamattomien vapaiden rasvahappojen tai näiden yhdistelmän vaikutuksia rehun syöntiin, maidontuotantoon, maidon koostumukseen, pötsifermentaatioon, veriarvoihin ja ruokinnan sulavuuteen. Koejärjestelyssä mukana olleita 12 friisiläislehmää ruokittiin säilörehuun perustuvalla ruokinnalla. Koeruokintoja oli neljä. Kontrolliruokinnassa lehmille annettiin säilörehua ja perusväkirehua. Säilörehua lehmät saivat vapaasti ja perusväkirehua 7 kiloa päivässä. Kilogrammassa perusväkirehua oli 600 g ohraa, 80 g kauraa, 150 g leikettä, 95 g soijarouhetta, 20 g melassia ja muita 55 g. Kahdessa koeväkirehussa 36 g/kg ohraa oli korvattu joko glyserolilla tai rasvahapposeoksella. Yhdessä koeväkirehussa 72 g/kg ohraa oli korvattu glyserolin (36 g/kg) ja rasvahappojen (36 g/kg) yhdistelmällä. Rasvahappolisä koostui palmitiini- C16:0 (126 g/kg), steariini-C18:0 (22 g/kg), öljy- C18:1 (376 g/kg), linoli- C18:2 (274 g/kg), linoleenihaposta C18:3 (32 g/kg) ja vapaita rasvahappoja triglyseridimuodossa (170 g/kg). Rasvahapot heikensivät ruokinnan sulavuutta ja säilörehun syöntiä. Rasvahapot eivät kuitenkaan muuttaneet pötsifermentaatiotyyppiä, pötsin ammoniakkipitoisuutta eikä alkueläinten lukumäärää pötsissä. Maitotuotos lisääntyi ja samalla maidon valkuaispitoisuus pieneni hieman, mutta valkuaistuotos ei vähentynyt. Maidon rasvahappokoostumus parani siten, että steariini- ja öljyhapon suhteelliset osuudet lisääntyivät. Glyserolilisä muutti pötsifermentaatiotyyppiä vähentäen etikkahapon suhteellista osuutta ja lisäten propioni- ja voihapon osuuksia. Muutokset fermentaatiossa olivat kuitenkin niin pieniä, etteivät betahydroksivoihapon ja glukoosin pitoisuudet veressä, maidontuotanto eikä maidon koostumus muuttuneet. Tämän kokeen tulosten perusteella glyserolilisäyksestä ei ollut hyötyä ruokittaessa lypsylehmiä säilörehuun perustuvalla ruokinnalla. Kuitenkin on todettava, että maidontuotanto oli suurinta annettaessa glyserolia ja rasvahappoja yhdessä