Maalevintäinen juuri- ja tyvitauti alensi kuorettoman kauran, kääpiökauran ja yleisesti viljellyn kauran satoa

A severe disease occurred in the field plots of naked (cv. Salomon), dwarf (cv. Pal), and conventional oat (cvs. Jalostettu maatiainen and Salo) at the Viikki Experimental Farm of the University of Helsinki, Finland, in 1994 and 1995. Symptoms were expressed as grayish-brown necrotic areas on the lower leaves which killed plants from the seedling to heading stage, the effect being cultivar dependent. The proportion of plants killed contributed to the yield losses. The infection also resulted in less grains per panicle and lower weight of both panicle and vegetative above-ground biomass. From a total of 57 fungal isolates obtained from infected leaves, Fusarium culmorum (W.G.Sm.) Sacc. and F. sambucinum Fuck, dominated and subsequently caused infection (particularly foot and root rot) in oat in laboratory tests. These two Fusarium spp. were considered to be the primary causal agents of the symptoms observed in the field, although other pathogens may have been present. The disease was probably soil-borne. The results of this study suggested that the unusually dry and warm weather during late June and in July was the principal factor behind the severe disease outbreak.Kauran kasvu hidastui ja sadontuottokyky heikkeni tautiepidemian seurauksena Viikin koetilan pelloilla vuosina 1994 ja 1995. Erityisesti kasvuston alalehdissä ilmeni harmaanruskeita laikkuja, ja vuonna 1995 osa kasvustosta kuihtui. Oireellisten kasvien juuret ja varren tyvi olivat lahot. Taudinkuvaan kuului lisäksi hidas kasvuunlähtö ja hidas kuiva-aineen kertyminen niin vegetatiivisiin kasvinosiin kuin itse sato-osaankin. Koesarjassa mukana olleista kauratyypeistä erityisesti Minnesotassa jalostettu kääpiökaura (Pal) sekä kuoreton kauralajike (Salomon) olivat voimakkaasti oireellisia. Kääpiökauran kasvustosta jopa 65% kuoli ennenaikaisesti vuonna 1995. Pitkäkortisen maatiaisen (Jalostettu maatiainen) ja modernien lajikkeiden (Virma ja Salo) oireet olivat voimakkuudeltaan lieviä tai keskimääräisiä. Satotappiot aiheutuivat pääosin alhaisesta jyvämäärästä. Sen sijaan saastuneiden yksilöiden jyvien keskipaino saattoi jopa nousta. Oireellisista alalehdistä eristettiin kaikkiaan 57 sieni-isolaattia, joista kaksi Fusarium-lajia olivat patogeenisiä laboratorio-ja kasvihuonekokeissa (F. culmorum ja F. samhucinum). Poikkeuksellisen lämmin ja kuiva keskikesä vuosina 1994 ja 1995 ilmeisesti edisti maalevintäisten Fusarium-lajien aiheuttaman juuri- ja tyvitaudin puhkeamista, mikä puolestaan aiheutti satotappiot. Alun pitäen huomion kohteena olleet lehtioireet lienevät johtuneet muista sienistä, jotka tartuttivat heikentyneiden kasvien lehtiä, eivätkä siten liene olleet satotappioiden kannalta keskeisiä