Suomalaisen siemenperunan Erwinia carotovora -saastunta sekä bakteerin alalajien ja seroryhmien yleisyys

Symptomless contamination with the rot-inducing bacterium Erwinia carotovora was detectable by the tuber incubation method in 82% of the commercial seed potato stocks surveyed. E. carotovora subsp. atroseptica (Eca) was more common than E. carotovora subsp. carotovora (Ecc ) among the tuber contaminants. In a four-year survey of ten meristem-based seed stocks, recontamination with both Eca and Ecc occurred typically during the second field generation, but three stocks remained free of detectable contamination throughout the survey period. The first blackleg symptoms occurred typically during the third field generation. The serogroup distribution of Finnish Eca isolates was different from that reported from other countries. The predominant serogroup, I, constituted only 74% of all Eca isolates, since serogroups XXXV and XLI occurred relatively frequently. Serogroup I was more common among isolates from diseased stems than among those from latently contaminated tubers. The results also suggest that serogroup I is more dominant in the southern than in the northern parts of the country.Perunan tyvi- ja märkämätää aiheuttava bakteeri Erwinia carotovora esiintyi oireettomana 82 %:ssa perunateollisuuden ja Siemenperunakeskuksen varastoimista siemenperunaeristä vuosina 1981-83. Bakteerin alalajeista tyvimätäbakteeri (E. carotovora subsp. atroseptica, Eca) oli yleisempi kuin märkä- mätäbakteeri (E. carotovora subsp. carotovora, Ecc). Meristeemiviljeltyjen, terveiden siemenperunaerien saastumista tutkittiin määrittämällä tyvi- ja märkämätäbakteerin yleisyys kymmenessä siemenerässä neljänä kasvukautena. Ensimmäinen kasvukausi oli lisäys kasvihuoneessa. Bakteeri - saastunta havaittiin useimmissa erissä toisen peltolisäyksen jälkeen ja ensimmäiset tyvimätäoireet kolmannen peltolisäyksen aikana. Kuitenkin kolmessa siemenerässä ei esiintynyt oireetontakaan saastumaa koko seurannan aikana. Eca:n seroryhmien yleisyyttä tutkittiin, jotta saataisiin perustietoa siemenerien saastuntatasoa määrittävän serologisen testin kehittämiseen. Vuosina 1983-88 määritettiin seroryhmä yhteensä 2330 Eca-isolaatista. Seroryhmäjakauma osoittautui olevan Suomessa poikkeava monissa muissa maissa vallitsevasta. Seroryhmä I:een kuului vain 74 % kaikista Eca-isolaateista, kun taas muualla sen osuus on ollut yli 90 % isolaateista. Täten seroryhmä I:n antiseerumiin perustuvat kaupalliset tunnistussarjat eivät sovellu käyttöön Suomessa. Muita yleisesti esiintyviä seroryhmiä olivat XXXV ja XLI. Seroryhmien taudinaiheuttamiskyvyssä ei ole selviä eroja, mutta seroryhmä I oli kuitenkin yleisempi tyvimätäisestä varresta kuin oireettomasta mukulasta eristettyjenbakteerien joukossa. Alustavien tulosten mukaan seroryhmä 1 on myös yleisempi Etelä-Suomessa kuin siementuotantoalueella. Tuloksista voidaan päätellä, että E. carotovora esiintyy hyvin yleisesti perunassa ja perunan tuotantoympäristössä, mutta aiheuttaa tautioireita suhteellisen harvoin. Bakteerin täydellinen hävittäminen olisi erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Diagnostisten menetelmien kehitys saattaa tulevaisuudessa mahdollistaa bakteerisaastunnan määrityksen kaikista siemeneristä, mutta siemenen muu kunto sekä viljely- ja varastointitekniikka säilyttävät tällöinkin merkityksensä tyvimädän ja märkämädän torjunnassa