Kevätrypsin tuhohyönteistorjunnan ja typpilannoituksen optimointi

The need for pest control could not be decisively reduced by boosting the compensatory ability of the summer turnip rape with extra nitrogen fertilizer. The plant compensated the damage of the blossom beetle (Meligethes aenus F.) by producing additional axillary racemes, pods and seeds. The compensation, in plant stands with about 300 plants/m2, reached its maximum capacity with a nitrogen quantity of 90 - 110 kg/hectare and covered about 30% of the harvest loss inflicted by the large blossom beetle population. Only, when the blossom beetle population barely exceeded the control threshold (one beetle per plant at the early bud stage) harvest loss was fully compensated by the extra nitrogen. The damage inflicted by the flea beetles (Phyllolrela spp.) was better compensated, however, the importance of the preventive seed treatment became evident during dry and especially warm emergence periods, when the threshold of 30 holes per plant was exceeded. The use of extra nitrogen, above the moderate 70 - 90 kg/ha, was found to yield 400 kg per hectare at the most, with insecticides the yield increased maximally by more than 1000 kg per hectare. The moderate quantity of nitrogen was, also, sufficient to produce the best operating margin in the cultivation even in heavy mineral soils.Maatalouden tutkimuskeskuksessa tutkittiin vuosina 1991 ja 1992 kevätrypsin kasvinsuojelun ja lannoituksen yhdysvaikutuksia. Tuholaistorjunnan tarvetta ei voitu ratkaisevasti vähentää lisälannoituksen avulla kasvustoissa, joissa taimettumisvaiheen kasvutiheys oli noin 300 kasvia/m2. Lisälannoituksen vaikutus tuli esiin parhaimmillaan noin 400 kg/ha sadonlisänä eli huomattavasti vähäisempänä kuin tuhoeläintorjunnan vaikutus satoon, joka oli parhaimmillaan yli 1000 kg/ha. Rypsi pyrki korvaamaan rapsikuoriaisen vioituksia sivuhaarojen, litujen ja siementen lukumäärää lisäämällä. Vioitusten korvautuvuuden huipputaso saavutettiin jo kohtuullisella (90 - 110 N kg/ha) lannoitustasolla, ja korvautuva osuus jäi noin 30 % runsaan kuoriaiskannan aiheuttamasta sadon menetyksestä. Sadon menetys korvautui kokonaan, kun kuoriaismäärä ylitti vain niukasti kynnysarvon, 1 kuoriainen/kasvi aikaisella nuppuasteella. Kirppojen vioitukset korvaantuivat varsin hyvin, mutta rypsin peittaus oli tarpeen kylvösiemenen taimivaiheen tuhojen estämiseksi ja taimettumisen varmistamiseksi kuivina ja erityisen lämpiminä kausina, jolloin kynnysarvo 30 reikää/kasvi ylittyi. Tällöin peittauksen laiminlyönti aiheutti torjuntaruiskutuksen tarpeen. Runsaan rapsikuoriaisesiintymän tehokas torjunta edellytti yleensä kahta torjuntaruiskutusta. Kasvunsääteiden ja juolavehnäntorjunta- aineiden liian intensiivinen käyttö johti satotason alenemiseen. Kohtuullinen lannoitustaso (90 - 110 kg N/ha) oli riittävä parhaan katetuoton saavuttamiseksi jopa raskailla kivennäismailla