Ohran ja kauran välinen kilpailu ja lajien seossato - typpilannoitus, kasvutiheys ja seossuhteet

Competition and yield performance in mixtures of barley and oats were evaluated from addition series experiments (three experiments) in 1983 and in 1984. Three doses of nitrogen fertilization (10 kgN/ha, 40 kgN/ha and 80 kgN/ha) were applied. In the first year the components were Agneta barley and Veli oats and in 1984in addition to the previous combination also Ida barley and Veli oats were included. The competitive relationship between components was analysed by replacement series model and by regression analysis. The results showed that the dominant component according to the regression analysis was also dominant according to the indices of the replacement series model independently of density and proportion. Barley was generally more competitive than oats. The dominance of barley usually increased with increasing nitrogen fertilization, especially in the mixture of Agneta and Veli. All the yield components of the barley plants increased with the decreasing proportion of barley in the mixture. In 1983, some mixtures overyielded significantly (pKenttätutkimuksissa selvitettiin ohran ja kauran välistä kilpailua ja seosten sadontuottoa lisäyssarjakoemallin avulla (kolmekoetta) kahtena kasvukautena (1983 ja 1984) kokeen typpilannoituksen määrän muuttuessa (10 kgN/ha, 40 kgN/ha ja 80 kgN/ha). Ensimmäisenä kasvukautena seoskomponentit olivat Agneta-ohra ja Velikaura ja toisena kasvukautena edellisen yhdistelmän lisäksi oli Ida-ohran ja Veli-kauran seos. Jyväsatoonperustuvien kilpailusuhteiden analysoinnissa käytettiin sekä korvaussarjamallia että regressioanalyysia. Molempien mallien tulokset olivat samansuuntaisia. Ohra oli yleensä dominoivampi kuin kaura. Kuitenkin ensimmäisenä vuonna kaura oli jokseenkin yhtä hyvä kilpailija kuin ohra kasvuston typpilannoituksenmäärän ollessa matalin. Ohran dominoivuus lisääntyi kasvuston typpilannoituksen lisääntyessä varsinkin Agnetan ja Velin seoksissa. Ensimmäisenä vuonna useiden seoskasvustojen jyväsato oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin satoisimman puhdaskasvuston jyväsato. Useissa seoksissa myös suhteellinen kokonaissato oli suurempi kuin yksi, mikä merkitsi satoetua vastaaviin puhdaskasvustoihin verrattuna. Toisena vuonna kauran kärsiessä hyönteistuhoista kumpikaan ohralajike ei kyennyt kompensoimaan, seoksen sadon ollessa pienempi kuin ohran puhdaskasvustosato. Toisena vuonna myöskään suhteellinen kokonaissato ei ylittänyt yhtä vaikka joidenkin seosten (1:1) sato oli suurempi kuin komponenttien keskimääräinen puhdaskasvustosato. Siten satoetu ei toteudu aina ollen riippuvainen ennalta-arvaamattomista ympäristötekijöistä