Kysyntä ja tarjonta maidon markkinajärjestelmässä

The study attempts to gain a better understanding of matching the ultimate supply and demand for milk at various steps of the production-distribution sequence. The purpose is to assess the suitability of price or regulations in solving various coordination problems. Special emphasis is given to the cooperatives as coordinating institutions. The theory in the study draws from Transaction Cost Economics, Economics of Public Choice, and Industrial Organization approach. The application used is termed Marketing Systems Analysis. It is applied to the dairy marketing system providing explanations to the surrent structure and analyzing four problems: (1) coordination of total supply and demand if milk, (2) coordination of milk components, (3) seasonal balancing, and (4) adaptation of new consumer preferences.Tutkimuksen päätavoitteena on lisätä tietoa tuotannon ja lopullisen kulutuksen koordinaatiosta tuotanto- ja jakeluketjun muodostaman vaihdantajärjestelmän eri vaiheissa. Perusolettamuksena on, etteivät sen enempää niin kutsuttu puhdas markkinatalous kuin puhdas julkinen säätelytalouskaan ole kykeneviä selviytymään kaikista koordinaatiokysymyksistä. Tutkimus pyrkii arvioimaan markkinatalouden ja säädösten soveltuvuutta eri koordinaatiotilanteissa. Maatalouteen liittyvissä vaihdantajärjestelmissä osuuskuntien merkitys on huomattava. Osuuskuntiin näyttääkin liittyvän ominaisuuksia, jotka poikkeavat sekä markkinoilla tapahtuvasta vaihdannasta, että organisaation sisällä tapahtuvasta virkamiesvaihdannasta. Osuuskunta otettiinkin tutkimuksessa erityistarkastelun kohteeksi. Tutkimusongelma on rajattu neljään tavoitteeseen: (1) antaa selitys maidon nykyisen markkinajärjestelmän rakenteelle, (2) löytää kysynnän ja tarjonnan koordinaation ongelmakohdat, (3) esittää institutionaalisia muutoksia tilanteen parantamiseksi ja (4) pyrkiä ennustamaan ehdotettujen muutosten vaikutuksia. Kysynnän ja tarjonnan koordinaatiolla näyttää vaihdantajärjestelmän eri vaiheissa olevan kaksi toistensa kanssa ristiriitaista tehtävää: synkronointi- ja mukautumiskoordinaatio. Edellinen tarkoittaa järjestelmän hienosäätöä suoriutumaan olemassa olevista tehtävistään mahdollisimman juoheasti. Jälkimmäinen viittaa järjestelmän kykyyn muuntua ja sopeutua ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Vaihdanta eli miten hyödykkeen valmistusosat siirtyvät vaiheesta toiseen ja lopulliseen kulutukseen, on koordinaation tarkastelun kannalta keskeinen tutkimuskohde. Vaihdannan sääntöjen muutos vaikuttaa tuottojen, kustannusten ja riskin jakaumaan samalla tavoin kuin hintojen muutos. Tutkimuksessa selvitettiin ensin, mitä vaihdannan sääntöjen eli instituutioiden muutokset vaikuttavat vaihdantaan. Tämän jälkeen hinnan muutoksia tietyssä ympäristössä voitiin tarkastella perinteisin menetelmin. Tutkimuksen viitekehys, joka nimettiin markkinajärjestelmäanalyysiksi (Marketing Systems Analysis), on yhdistelmä useista teorioista. Tutkittava perusasetelma on: (1) miten tarpeet ja toiveet eli preferenssit tuodaan vaihdantajärjestelmän tietoon, ja (2) millaiset ovat kunkin vaihdantatilanteen olosuhteet. Vaihdantajärjestelmälle voidaan ilmaista toiveita periaatteessa kahdella tavalla. »Valinta» (exit) on markkinoiden vaikutuskeino, joka antaa järjestelmälle edustavaa tietoa esim. myynnin laskusta, mutta ei välttämättä tietoa siihen johtaneen tyytymättömyyden syystä. »Ääni» (voice), esim. puhelu vastuuhenkilölle mielipiteen ilmaisemiseksi, on poliittinen vaikutuskeino. Se antaa rikkaampaa tietoa muutosten syystä, mutta mielipiteen edustavuus on vaikeasti arvioitavissa. Osuuskunnalla on ominaisuuksia, jotka yhdistävät molemmat preferenssien ilmaisumuodot. Osuuskunnassa on siis periaatteessa mahdollista saada sekä edustavaa että sisällöltään riittävää tietoa järjestelmän muutostarpeista. Vaihdanta voidaan niinikään suorittaa periaatteessa kahdella tavalla: markkinoilla tai organisaation sisäisesti hierarkiassa. Toimivat markkinat ovat tehokkain vaihdannan muoto. Epävarmuus, ihmisten rajallinen tiedon käsittelykyky ja vilpillinen oman edun tavoittelu voivat saada aikaan markkinahäiriöitä. Jos varma tieto olosuhteista olisi olemassa, markkinoiden pitäisi pystyä jakamaan tuotteen hinta siihen uhrattujen tuotantopanosten suhteessa kaikille tuotantoon osallistujille oikeassa suhteessa. Jos tuotantoon osallistujien sallitaan tehdä virhe, voi tuottojen ja kustannusten jakauma olla periaatteessa mikä tahansa virheiden summa. Todellisuudessa markkinat jakavat voimavarat paljon paremmin kuin täysin satunnaisesti, mutta ei välttämättä oikein. Vaihdannan ääripäät ovat puhdas markkinavaihdanta ja puhdas hierarkiavaihdanta. Näiden välillä on eriasteisia markkinoiden ja hierarkian yhdistelmiä. Vaihdantakustannusteorian (Transaction Cost Economics) mukaan vaihdantajärjestelmä on tehokkain silloin, kun vaihdantakustannukset ovat pienimmät. Nämä kustannukset muodostuvat mm. markkinatiedon etsinnästä, sopimusneuvotteluista sekä epävarmuuden tai opportunismin tilaisuuden hyväksikäyttäjien aiheuttamasta riskistä. Vaihdantakustannusteorian mukaan kolme eri seikkaa aiheuttavat vaihdannan siirtymisen markkinoilta hierarkiaan: (1) tarkoitukseensa sidotut investoinnit, (2) epävarmuus ja (3) vaihdannan tiheys. Tiettyyn tarkoitukseen tehdyn investoinnin arvo on vaihtoehtoisessa käytössä selvästi pienempi. Jos esim. navettaa ei käytetä maidontuotantoon, investoinnille on hyvin vaikeata saada katetta muusta käytöstä. Kun maidon ostaja tietää, että navettainvestoinnin jälkeen maidontuottaja ei saa täyttä katetta investoinnille muuten kuin tuottamalla maitoa, ostaja voi alkaa laskea hintaa. Tarkoitukseensa sidotut investoinnit onkin järkevää suojata tilanteen hyväksikäyttäjiä vastaan esim. meijeriosuuskunnan avulla. Jos taas esim. jonkin tuotantoprosessissa tarvittavan panoksen saanti on epävarmaa, kannattaa tuo panos saannin varmistamiseksi valmistaa itse, vaikka saman panoksen saisi markkinoilta satunnaisesti halvemmalla. Jos vaihdanta tapahtuu useita kertoja, kehittyy vaihdantakustannusten alentamiseksi erityisjärjestelyjä. Maidontuottajan ei kannata parhaan hinnan saamiseksi järjestää joka aamu tarjouskilpailua maidostaan, vaan hän tekee sopimuksen pidemmäksi ajaksi useita vaihdantatapahtumia varten. Siis, mitä vähemmän on tarkoitukseensa sidottuja investointeja, mitä vähemmän on epävarmuutta, ja mitä ainutkertaisempi on tietty vaihdantatilanne, sitä todennäköisemmin vaihdanta järjestetään markkinoilla tapahtuvaksi. Markkinajärjestelmäanalyysin perustan muodostaa vaihdantakustannusteoria. Maidon markkinajärjestelmässä on monta osapuolta ja näillä moninaiset tavoitteet. Siksi on tarpeellista määritellä kenen kustannukset otetaan vaihdantakustannuksina huomioon. Teoriaa laajennetaan siten, että omistusoikeus (property rights) määritellään vaihdannan neljänneksi ulottuvuudeksi. Koska vaihdantainstitutiot ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa, painotetaan teorian evolutionistisia piirteitä liittämällä viitekehykseen teollisten organisaatioiden analyysiperinteen ideoita. Markkinajärjestelmäanalyysiä sovelletaan maidon vaihdantajärjestelmän tutkimiseen. Sovellutusalueen valinta perustuu siihen, että tämän alueen koordinaatio-ongelmat ovat oleellisia ja, että niitä on ollut vaikeata analysoida perinteisin menetelmin. Maidon markkinajärjestelmän suhteellisen laajan kuvauksen jälkeen pyritään nykyisen järjestelmän muotoutumista selittämään teorian avulla. Teoria tarjoaa loogisia selityksiä maidon vaihdantajärjestelmän rakenteelle maassamme. Vaikeissa, epävarmoissa sääoloissa palkkatyövoimaan perustuvan suurtuotannon olisi vaikeata sopeutua teräviin työhuippuihin. Kun huolimattoman työn, esim. kylvön jäljet ovat näkyvillä vasta syksyllä, ja sittenkin vaikeasti todennettavissa, on vastuu työstä luontevaa sitoa tuloksiin. Maidon pilaantuvuus tekisi puolestaan tuottajan alttiiksi hyväksikäytölle, jossa ostaja voisi iltapäivällä ilmoittaa maksavansa maidosta murto-osan tuotantokustannuksista, tietäen, että seuraavana päivänä pilaantuneen maidon arvo on jo olematon. Tuottajaosuuskunta tuntuu luonnolliselta tällaisen mahdollisuuden suojana. Toteamuksena esitetään, että maidon markkinajärjestelmä selviytyy paremmin synkronointikoordinaatiosta kuin mukautumiskoordinaatiosta. Järjestelmä on pystynyt takaamaan kuluttajille maitotuotteiden saannin ja tuottajille vakaan hintatason vaikka ilmaston vaihtelut ovat suuret, ja vaikka maidon markkinajärjestelmälle on sälytetty maidon tuotannosta irrallisia tavoitteita, kuten aluepolitiikka. Tämä on tapahtunut vaihdantajärjestelmän mukautumiskyvyn kustannuksella. Mukautumiskyvyn hitauden aiheuttamat koordinaatio-ongelmat on ratkaistu ulkopuolisella mukautumisella, kuten maitotuotteiden ylijäämien viennillä valtion kustannuksella. Kun mukautumisen tarve on pienentynyt, valtaa on maidonjalostuksessa siirtynyt tuottajilta ammattijohdolle. Johto puolestaan on painottanut teknistä edistyksellisyyttä sen sijaan, että olisi vastannut nopeasti kulutusmuutoksiin. Vallitsevan tilanteen koordinaatio-ongelmat jaetaan neljäksi osa-ongelmaksi: –maidon kokonaistuotannon ja kysynnän tasapainottaminen, –maidon eri komponenttien kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen, –kysynnän ja tarjonnan kausivaihtelun tasapainottaminen, sekä –järjestelmän sopeutuminen uusiin kuluttajien vaatimuksiin. Kolmea ensimmäistä voidaan pitää koordinaation synkronointiongelmina. Neljäs on luonteeltaan mukautumiskoordinaatiota. Kunkin ongelman osalta pyritään analysoimaan markkinoiden (hinnan), virkamiespäätösten, ja osuuskuntien mahdollisuudet parantaa koordinaatiota. Jo 1960-luvulta jatkunutta maidon kokonaistuotannon ylijäämäongelmaa kulutukseen nähden on pyritty ratkaisemaan erilaisin poliittisin keinoin, mutta heikohkolla menestyksellä. Vaikka tuotanto on viime vuosina ilmeisen tilapäisesti laskenut, voitaisiin kokonaistuotantoa tutkimuksessa esitetyn laskelman mukaan vielä vähentää viidesosalla ilman, että siitä aiheutuu ylipääsemättömiä ongelmia maitohuollolle. Maidontuotannon nykyistä rakennetta vähennys sen sijaan muuttaisi suuresti. Ylituotannon alentamiskeinoina analysoidaan tutkimuksessa hintamekanismin käyttöä, valtiovallan toimenpiteistä ja osuuskunnan käyttömahdollisuuksia vähentää maidontuottajatilojen määrää. Sidottujen investointien suuri määrä maidon tuotannossa (navetta, karja, tuottajan ammattitaito jne.) saa aikaan sen, että lopettamiskynnys on korkea. Jotta hinnanalennus johtaisi lopettamispäätökseen, sen pitäisi olla suuri, mikä taas aiheuttaisi huomattavia muita haittoja. Pienehkö hinnanalennus saattaa päinvastoin johtaa tuotannon lisäämiseen, kun tuottajaperhe pyrkii säilyttämään tulotasonsa